Vastustuskykysi on riippuvainen suolistosi hyvinvoinnista
Suolistossamme käy kuhina. Tarkoin määritellyt miljoonat puolustus- ja suojelustehtävät toteutuvat uudestaan ja uudestaan pitääkseen elimistömme turvassa ulkopuolisilta hyökkäyksiltä. Mitä monipuolisempi puolustusmiehistö on, sen paremmin puolustautuminen onnistuu. Suoliston merkitys vastustuskyvyllemme on tutkimusten mukaan merkittävä.
Teksti: Taina Alastalo
Julkaistu 16.2.2024
Vastustuskykymme koostuu uskomattoman tehokkaista ja aktiivisista puolustus- ja suojajärjestelmistä. Niiden tehtävänä on taistella ulkopuolelta tulevia taudinaiheuttajia, kuten bakteereja ja viruksia vastaan ja pitää näin keho terveenä.
”Suolistomikrobit ovat kuin muurahaispesä, jossa käy jatkuva kuhina. Siellä jokaisella mikrobilla on oma tärkeä tehtävänsä”, kertoo Satu Pekkala, bakterologian dosentti Turun yliopistosta sekä Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori.
Suolistomikrobisto koostuu miljardeista bakteereista, joiden arvioidaan muodostavan noin 1,5 kg massan. Tämä on noin kolmen jalkapallon verran.
”Mitä monipuolisempi ravinto, sitä monipuolisempi suolistomikrobisto. Ja mitä monipuolisempi suolistomikrobisto, sitä parempi vastustuskyky”, Pekkala kertoo.
Mikrobiston tehtävänä on pilkkoa ravinnosta tulleita ainesosia erilaisiin käyttötarkoituksiin ympäri kehoa, eli toimia ikään kuin ravintoaineiden kierrätyskeskuksena sekä eteenpäin lähettäjänä. Näin kehomme saa käyttöönsä elimistön toimintoja ylläpitäviä rakennusaineita, kuten vitamiineja ja hivenaineita. Suolistomikrobisto auttaa myös immuunipuolustusta tunnistamaan ystäväbakteerit vihollisbakteereista, eli kohdentamaan puolustustoimet oikein.
Lisäksi mikrobiston tehtävänä on pitää suoliston seinämät ehjinä, jottei sieltä pääse karkaamaan muualle kehoon ja verenkiertoon haitallisia ainesosia. Tällaiset ainesosat voivat aiheuttaa tulehdustiloja. Mikrobisto edistää myös suoliston toimintaa ja ruuansulatusta.
”Suolistomikrobisto on aktiivisessa vuorovaikutuksessa aivojen kanssa tuottamalla erilaisia hormoneja. Tuoreimmissa tutkimuksissa on pystytty löytämään yhteyksiä jopa suolistomikrobien ja masennuksen väliltä”, Pekkala kertoo.
Kyseessä on siis hyvin laajasti terveyteemme vaikuttava kokonaisuus.
Vastustuskykysi rakentuu siitä, mitä syöt
”Jokainen muurahaispesän muurahainen tarvitsee omanlaistaan ravintoa. Mikäli sitä ei ole saatavilla, saattaa kyseinen tehtävän tekijä ja tehtävä hävitä suolistosta kokonaan. Tämä heikentää puolestaan vastustuskykyä”, Pekkala havainnollistaa.
Ravinto on tärkein mikrobiston tasapainoa ylläpitävä tekijä. Erityisen tärkeitä ovat kuidut, vitamiinit ja hivenaineet. Pekkalan mukaan jokaisella ruualla olisi hyvä olla ainakin kolmen värisiä kasviksia.
”Suolisto tuottaa K- ja B-12-vitamiineja, joita ihmisen keho ei muuten pysty tuottamaan. Näiden muodostamiseksi tarvitaan kasviksista saatavia ravintoaineita”, Pekkala kertoo.
Mikrobistoa heikentävät lisäaineet, emulgointiaineet, runsas sokerin määrä, keinotekoiset makeutusaineet sekä runsas alkoholin käyttö. Tänä päivänä pitkälle prosessoitujen einesruokien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Tämän arvioidaan olevan yksi tulehduksellisia suolistosairauksia lisännyt tekijä.
”Viimeisen 10 vuoden aikana einesruokien käyttö on lisääntynyt arviolta 60 %”, Pekkala toteaa.
Pakkausselosteista kannattaakin vilkaista, onko sisältöön lueteltu isolla E-kirjaimella merkittyjä koodeja, jotka ovat merkintöjä tuotteen valmistukseen käytetyistä lisäaineista. Myös runsaan punaisen lihan syömisen on havaittu heikentävän suoliston seinämää, mikä altistaa suoliston tulehdustiloille.
”Hyvä nyrkkisääntö on ruokakolmion mukainen syöminen; monipuolinen sisältö, jossa käytetään hyviä rasvoja ja minimoidaan sokeri”, Pekkala muistuttaa.
Kaupungistuminen heikentää mikrobiston laatua
Se, että asumme rakennetuissa ympäristöissä, joissa kaikki on tehty mahdollisimman helpoksi ja steriiliksi, ei ehkä olekaan elimistömme kannalta se paras vaihtoehto. Kaupunkiympäristössä asumisen on havaittu vähentävän suolistomikrobiston monimuotoisuutta. Tutkimuksissa on tullut myös ilmi, että luonnossa oleilu puolestaan lisää monimuotoisuutta, eli parantaa vastustuskykyä.
”Luonnosta saamme suolistoomme erittäin paljon hyviä mikrobeja ihan vain olemalla luonnon keskellä”, kertoo Pekkala.
Liikettä, lepoa ja lempeyttä
Tutkimuksissa on löydetty yhteyksiä aktiivisen liikkumisen ja monimuotoisen suolistomikrobiston välillä. Näin ollen myös säännöllinen liikkuminen on paikallaan. Säännöllisyys ja toistuvat rytmit tukevat muutenkin kehomme toimintoja, kuten on myös unirytmin osalta.
”Jos ihminen nukkuu huonosti ja elää hyvin stressaavaa aikaa, on sen havaittu lisäävän ärtyneen suolen oireyhtymän kaltaisia oireita”, tietää Pekkala kertoa.
Satsaus suoliston hyvinvointiin kannattaa
Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat lisääntyneet viime vuosina paljon. Ihmisillä, jotka sairastavat ärtyvän suolen oireyhtymää, Crohnin tautia, haavaista paksusuolentulehdusta tai keliakiaa, on havaittu olevan erilainen suolistomikrobisto. Kuitenkin myös näissä tapauksissa mikrobistoa tukevat ja heikentävät periaatteet pätevät samalla tavalla, vaikka sairauden vaikutuksia ei pystyttäisikään kumoamaan. Antibioottikuurien tiedetään heikentävän suolistomikrobien monimuotoisuutta, mutta palautuminen entiselle tasolle tapahtuu noin kuukauden kuluttua kuurin lopettamisesta.
Kuinka kiehtovan viisasta toimintaa suolistostamme löytyykään! Ei suolistosta perusteitta ole sanottu, että siellä sijaitsevat ihmisen toiset aivot.
”Suoliston hyvinvointiin vaikuttaminen on mitä parhainta kokonaishyvinvoinnin tukemista ja ennaltaehkäisyä useisiin sairauksiin”, Pekkala toteaa.
