Musiikkia aivoille ja mielelle läpi elämän

Musiikki haastaa aivojamme monella tavalla ja tarjoaa monia mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseen. Elokuun Teams-terveystuokiossa 27.8.2026 aivotutkija Nella Moisseinen johdatti kuulijat aivojen ihmeelliseen maailmaan. Tämä artikkeli on kooste terveystuokiosta, jossa käsiteltiin aivojen muovautuvuutta, musiikin vaikutusta aivoihin, muistiin ja mieleen sekä aivojen kuntouttamista musiikin avulla.

Teksti: Katri Suomalainen

Aivot ovat 1,5 kiloa painava elin, jossa sijaitsee 86 miljardia aivosolua. Kukin aivosolu on yhteydessä jopa 15 000 aivosoluun, ja ne muodostavat valtavan verkon yhteyksiä, jotka peräkkäin laitettuna vastaisivat pituudeltaan noin puolta Maan ja Kuun välisestä matkasta. Yhteydet aivosolujen välillä ovat tärkeitä, jotta aivosolujen välinen viestintä mahdollistuu. Ilman sitä ihminen ei kykenisi tekemään juuri mitään. Aivosolujen väliset yhteydet kehittyvät koko elinajan.

Ikääntyminen ei tarkoita aivoille pelkästään heikkenemistä ja rappeutumista. Aivot ovat jatkuvasti muuttuva järjestelmä, joka kehittyy ja muovautuu koko elämän ajan.

Aivojen niin sanottu valkea aine eli aivosolujen väliset yhteydet kehittyvät vielä pitkälle nuoreen aikuisuuteen ja saavuttavat huippunsa noin 27-vuotiaana. Tämän jälkeen yhteyksissä tapahtuu vähittäistä heikkenemistä. Myös harmaan aineen eli aivojen solumassan määrä vähenee iän myötä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että aivot olisivat automaattisesti sitä huonommat, mitä vanhemmaksi tulemme. Aivojen tavoitteena ei ole säilyttää mahdollisimman suurta määrää yhteyksiä, vaan muodostaa mahdollisimman toimivia, tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia yhteyksiä. Elämän aikana kertynyt kokemus auttaa aivoja hyödyntämään näitä yhteyksiä yhä tehokkaammin.

Musiikki voi muovata aivoja

Musiikki aktivoi aivoja hyvin monipuolisesti. Erityisen vahva yhteys musiikilla on muistiin ja tunteisiin liittyviin syviin aivojen osiin. Musiikki vaikuttaa mielialaan esimerkiksi stressihormoni kortisolin kautta. Rauhallista musiikkia kuunnellessa kortisolitaso laskee, mikä auttaa saamaan rauhallisen olon. Musiikki vaikuttaa myös oksitosiiniin, joka liittyy muun muassa läheisyyden ja yhteyden kokemukseen. Yhdessä laulamisen on tutkimuksissa havaittu voivan nostaa oksitosiinitasoja hetkellisesti.

Musiikilla voidaan vaikuttaa aivojen rakenteeseen. Aivojen solumassa vähenee lähes koko elämän ajan ja aivosolujen väliset yhteydet vähenevät, mutta tämä ei välttämättä tarkoita aivojen toimintakyvyn heikkenemistä. Aivot pyrkivät muodostamaan mielekkäitä ja tehokkaita yhteyksiä ja pystyvät myös muovautumaan uuden oppimisen myötä. Musiikkiharjoittelu on tutkimuksissa yhdistetty myönteisiin muutoksiin aivoissa. Esimerkiksi kuorolauluharjoittelu oli yhteydessä terveeseen aivojen rakenteeseen, ja aivosolujen väliset yhteydet olivat vahvemmat pitkään kuorossa harjoitelleilla. Muutokset voivat näkyä jo puolen vuoden musiikkiharjoittelun jälkeen, sillä musiikki laittaa aivot tehokkaasti töihin.

Musiikki kulkee muistin rinnalla

Musiikilla on erityisen vahva yhteys muistiin. Musiikki aktivoi aivojen muistiin liittyviä järjestelmiä, ja tutkimusten mukaan säännöllinen musiikin harrastaminen voi tukea muistia ja auttaa muistiin liittyviä aivorakenteita säilymään terveinä myös ikääntyessä.

Musiikki liittyy usein myös vahvasti tunteisiin. Juuri tämä yhteys voi tehdä musiikista tehokkaan muistojen herättäjän. Tuttu laulu voi palauttaa mieleen kokonaisen tilanteen, ihmisiä, paikan tai tietyn elämänvaiheen. Musiikkiin liittyvät muistot voivat olla hyvin eläviä, vaikka tapahtumasta olisi kulunut vuosikymmeniä.

Terveystuokiossa kuulijat kertoivat tästä omista kokemuksistaan. Eräs osallistuja kertoi oppineensa laulamaan jo ennen kuin oppi puhumaan ja käyttävänsä edelleen lauluja asioiden muistamisen apuna. Tietty laulu voi palauttaa mieleen esimerkiksi sen, missä sitä laulettiin, keitä oli paikalla ja mistä silloin keskusteltiin. Hän kertoi myös käyttävänsä musiikkia muistivihjeenä luennoilla: mielessä tai hiljaa hyräilty laulu voi myöhemmin auttaa palauttamaan mieleen, mitä tilaisuudessa käsiteltiin.

Toinen kuulija kertoi puolisostaan, joka sairasti Alzheimerin tautia. Sairauden edetessä puhuminen ja ymmärtäminen vaikeutuivat, mutta pianon ääressä tutut taidot säilyivät pitkään. Vaikka hän ei enää pystynyt kommunikoimaan entiseen tapaan, musiikki tuntui edelleen löytyvän sormista. Kokemus kertoo koskettavalla tavalla siitä, että musiikkiin liittyvät taidot ja muistot voivat säilyä pitkälle muistisairauden edetessä.

Musiikki voikin toimia muistille ikään kuin vihjeenä tai avaimena. Sitä voidaan hyödyntää myös tietoisesti muistamisen tukena: asioihin voi liittää rytmin, laulun tai tutun sävelmän, jonka avulla asia on myöhemmin helpompi palauttaa mieleen. Musiikki ei siis ainoastaan herätä vanhoja muistoja, vaan sitä voidaan käyttää myös uuden oppimisen ja muistamisen tukena.

Musiikki tunteiden ilmaisun tukena

Musiikki on myös voimakas keino ilmaista ja käsitellä tunteita. Se voi auttaa tavoittamaan sellaisia tunteita, joita on vaikea pukea sanoiksi. Surullinen musiikki voi esimerkiksi auttaa itkemään ja kohtaamaan surua, kun taas iloinen ja energinen musiikki voi vahvistaa iloa ja riemua. Musiikkia voi käyttää myös oman olon säätelyyn: joskus haluamme kuunnella musiikkia, joka vastaa omaa tunnetilaamme, ja joskus taas sellaista, joka vie ajatukset hetkeksi muualle.

Terveystuokiossa kuultiin tästä koskettava omakohtainen esimerkki. Läheisen kuoleman jälkeen suru ei ollut aluksi tullut itkuna esiin, mutta äidin laulamien tuttujen laulujen laulaminen auttoi saamaan yhteyden suruun ja antoi mahdollisuuden käsitellä menetystä. Musiikki voikin toimia siltana tunteisiin ja auttaa meitä kohtaamaan niitä omalla tavallamme. Sen ei tarvitse tarkoittaa laulamista tai soittamista ammattilaisen tavoin, sillä musiikista voi saada hyvinvointia myös kuuntelemalla, laulamalla mukana tai vaikka tanssimalla.

Musiikki voi tukea aivojen kuntoutumista

Musiikkia voidaan hyödyntää myös aivojen kuntoutuksessa. Aivoverenkiertohäiriön jälkeen päivittäisen musiikin kuuntelun on havaittu tukevan mielialaa sekä työmuistia ja tarkkaavuutta. Musiikki voi tarjota aivoille monipuolista harjoitusta, sillä sen kuuntelemiseen ja tuottamiseen osallistuu useita eri aivoalueita.

Erityisen kiinnostavia ovat musiikin ja kielen yhteydet. Esimerkiksi afasiassa puheen tuottaminen tai ymmärtäminen voi vaikeutua, vaikka ihmisen älykkyys ei olisi muuttunut. Puhekyvyn heikennyttyä laulamisen taito voi kuitenkin säilyä. Terveystuokiossa kuultiin esimerkki 71-vuotiaasta naisesta, jolla oli aivoverenkiertohäiriön seurauksena vaikea afasia. Hän pystyi puheharjoituksessa sanomaan vain yksittäisen sanan, mutta kun häntä pyydettiin laulamaan tuttu Jaakko-kulta-laulu, sanat ja melodia tulivat esiin huomattavasti sujuvammin.

Laulamista voidaan hyödyntääkin puheen kuntoutuksessa. Laulaminen ja rytmi voivat tukea kielellistä ilmaisua, ja esimerkiksi melodisessa intonaatioterapiassa puhetta harjoitellaan ensin laulunomaisesti ja siirrytään vähitellen kohti tavallista puhetta. Tutkimuksissa laulamiseen perustuvan kuntoutuksen on havaittu voivan tukea puheentuottoa ja sosiaalista vuorovaikutusta.

Musiikista voi olla apua myös muissa kuntoutuksen osa-alueissa. Se voi tukea mielialaa, tarkkaavuutta ja keskittymistä sekä tarjota rytmin avulla vihjeitä liikkeeseen. Siksi musiikkia voidaan hyödyntää esimerkiksi kielellisessä, kognitiivisessa ja motorisessa kuntoutuksessa.

Musiikki on yksilöllinen hyvinvoinnin voimavara

Musiikista voi olla monenlaista hyötyä aivoille ja mielelle. Se voi tukea muistia ja oppimista, vahvistaa mielialaa, auttaa käsittelemään tunteita ja olla apuna kuntoutuksessa. Tärkeintä ei kuitenkaan ole se, kuinka taitava musiikissa on, vaan että musiikki on itselle mielekästä ja siitä tulee osa arkea.

Terveystuokion keskustelussa nousi esiin myös tärkeä näkökulma: musiikki vaikuttaa meihin yksilöllisesti. Rauhallinen musiikki ei välttämättä rauhoita kaikkia, eikä raskas musiikki automaattisesti lisää levottomuutta. Joskus juuri itselle tärkeä ja mieluisa musiikki voi auttaa rentoutumaan, nostaa mielialaa tai purkaa stressiä. Toisaalta vääränlainen tai liian voimakas musiikki voi tuntua ärsyttävältä ja kuormittavalta.

Omaa mielimusiikkia kannattaa siis käyttää rohkeasti osana arkea. Samalla voi olla hyödyllistä kirjata itselle tärkeät kappaleet, artistit tai musiikkityylit ylös niin sanottuun musiikkitahtoon eli kirjaukseen omista musiikkimieltymyksistä. Se voi olla tärkeä tieto läheisille ja hoitohenkilökunnalle tilanteessa, jossa ihminen ei myöhemmin pysty itse kertomaan musiikkimieltymyksistään. Musiikkitahto voi kulkea esimerkiksi hoitotahdon rinnalla tai olla oma erillinen dokumenttinsa.

Musiikki voi olla paljon enemmän kuin taustalla soivaa ääntä. Se voi kulkea rinnallamme läpi elämän – oppimisessa, muistoissa, tunteissa, liikkeessä ja kuntoutumisessa.