Aivojen hyvinvointia kannattaa vaalia

Muistiliiton mukaan aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elämäntavat. Aivoterveyttä edistävät riittävä liikunta, terveellinen ravitsemus, riittävä uni ja lepo, päihteettömyys, sosiaaliset suhteet sekä aivojen sopiva haastaminen.

Teksti: Maria Tyhtilä
Julkaistu 13.12.2023

Aivoterveydestä huolehtimisessa on tärkeää huomioida myös mielen hyvinvointi, liiallisen stressin hallintakeinot sekä päähän kohdistuvien tapaturmien ennaltaehkäisy. Yhdysvaltain aivoinstituutti on kiteyttänyt aivoterveyden mahdollisuudeksi käyttää aivoja parhaalla tavalla ja pienentää iän myötä lisääntyviä riskejä.

Aivot ovat elimistön herkin elin. Aivot tarvitsevat keskeytyksettä ravinteita ja happea pysyäkseen toimintakykyisinä. Aivojen muokkautuminen ja aivoterveydestä huolehtiminen on elinikäinen prosessi. Ympäristötekijät vaikuttavat aivojen toimintaan jatkuvasti. Aivot tarvitsevat aktiivista suojelua niiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavilta tekijöiltä, koska hermosolut eivät uusiudu samalla tavalla kuin muut solut.

Aivosairaudet ovat erittäin yleisiä. Niitä on kaikissa ikäluokissa, ei vain ikääntyneillä. Aivosairauksia on yhteensä noin sata erilaista. Yleisimpiä ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkierron häiriöt, Parkinsonin tauti, MS- ja ALS-tauti, krooniset kiputilat, depressiot ja psykoosit. Muistisairaudet liittyvät ikääntyneisiin ja lisääntyvät väestön ikääntyessä. Aivojen verenkiertohäiriöhäiriöpotilaista joka kolmas taas on työikäinen.

Aivosairauksien syntyyn liittyy tekijöitä, kuten ikä, sukupuoli ja geeniperimä, joihin emme voi vaikuttaa. On kuitenkin paljon tekijöitä, joihin jokainen voi itse vaikuttaa. Näitä ovat mm. liikunta, ylipainon välttäminen ja yleensäkin terveelliset elintavat ja päihteettömyys.

Korkea kolesteroli ja verenpaine sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriöt (kuten diabetes) keski-iässä voivat kasvattaa muistisairauden riskiä myöhemmällä iällä. Nämä tekijät vaikuttavat aivoterveyteen juuri sydän- ja verenkiertoelimistön kautta. Esimerkiksi korkea verenpaine voi pitkään jatkuessaan vaurioittaa aivojen syviä verisuonia ja aiheuttaa pieniä verenvuotoja, jotka vaurioittavat hermosoluja. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa omilla elämäntavoilla, kuten liikunnan harrastamisella sekä terveellisellä ruokavaliolla.

Kaatumisten seurauksena tapahtuneet päähän kohdistuneet iskut  voivat aiheuttaa muistin oireilua, kuten muistin heikentymistä tai muistikatkoksia. Myös toiminnanohjaus, tarkkaavaisuus, hahmottaminen ja kielelliset taidot voivat heikentyä. Aivovammat altistavat muistisairauksille, joten on tärkeää muistaa suojata pää kypärällä riskialttiissa työssä tai harrastuksissa.

Ravitsemus. Aivoille ja muistille on tärkeää terveellinen, monipuolinen ja säännöllinen ruokavalio. Kasviksista, hedelmistä, kasviöljyistä ja kalasta koostuva ruokavalio sisältää aivoverisuonia ja sydäntä suojaavia ravintoaineita ja vitamiineja, jotka auttavat myös aivoja voimaan hyvin. Aivot tarvitsevat riittävästi rasvoja ja niiden laatu on oleellinen. Mikään yksittäinen ruoka-aine ei toimi muistisairauksia ehkäisevästi, mutta hyvät ja terveelliset arjen valinnat pitävät aivot vireinä. Iän myötä janon tunne heikkenee. On kuitenkin tärkeää juoda riittävästi, koska nesteen puute aiheuttaa elimistön kuivumista. Riittämätön nesteen saanti hidastaa verenkiertoa aivoissa ja voi aiheuttaa heikotusta ja päänsärkyä.

Liikunta. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantavat aivojen verenkiertoa. Myös aivojen väliset yhteydet uusiutuvat ja tehostuvat, mikä on tärkeää muistijälkien syntymisen ja säilymisen kannalta. Liikunta voi laskea verenpainetta, pitää painon kurissa ja vähentää riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen. Liikunta parantaa myös unenlaatua ja vähentää masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden oireita, mitkä voivat heikentää muistia.

Aivojen aktivointi. Aivoja on tärkeää aktivoida eri tavoin. Aktiivinen sosiaalinen elämä ja älylliset haasteet luovat uusia hermosolujen yhteyksiä ja vaikuttavat siten positiivisesti muistiin. Aivot rakastavat rutiineista poikkeamista, kaikkea missä ne joutuvat jumppaamaan hermosolujaan. Tärkeää on laittaa aivot töihin ja valita harrastuksia, jotka piristävät mieltä: kulttuuri, musiikki, lukeminen, kirjojen kuuntelu, muistipelit, sanaristikot jne. Tärkeää on tekemisen säännöllisyys ja ilo. Aivoissa tapahtuu positiivisia muutoksia iästä riippumatta. Iäkkäänäkin voi ylläpitää ja kehittää hermoyhteyksiä, joten koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa uusia harrastuksia.

Mielen hyvinvointi. Sosiaalinen kanssakäyminen edistää aivojen terveyttä ehkäisemällä masentuneisuutta ja auttamalla hallitsemaan stressiä. Kun mieliala on positiivinen, aivotkin toimivat paremmin. Positiivinen stressi on hyödyllistä, mutta jos elimistö ylikuormittuu, heikkenevät työmuistin toiminta ja asioiden mieleen painaminen. Samalla kokonaisuuksien hallinta ja luovuus vaikeutuvat. Myös masennus vaikeuttaa uuden oppimista, mieleen painamista ja palauttamista sekä heikentää työmuistia ja keskittymistä. Kaikki ihmiset kohtaavat elämässään stressaavia ajanjaksoja. Näiden kohdalla onkin hyvä pysähtyä ja löytää itselleen sopivia stressiä lievittäviä ja palautumista tukevia tapoja, joita voivat olla esimerkiksi ystävän kanssa juttelu, liikunta tai kirjoittaminen.

Päihteet. Runsas alkoholin käyttö aiheuttaa sekä välittömiä että pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksessa ja altistaa näin myös muistiongelmille. Pienikin annos alkoholia heikentää unen laatua, keskittymiskykyä ja muistijäljen syntymistä. Pitkäaikainen runsas alkoholin käyttö huonontaa tiedonkäsittelytoimintoja, kuten muistia, ja voi aiheuttaa jopa dementiatasoista oireilua. Myös huumeet heikentävät tiedonkäsittelyä, tarkkaavaisuutta ja muistia. Nikotiini on aivoille myrkyllinen aine ja voi aiheuttaa muutoksia aivoissa. Tupakointi ja muu nikotiinituotteiden käyttö heikentää aivojen verenkiertoa ja hapensaantia ja lisää näin muistiongelmien riskiä.

Näkövammaisille henkilöille muisti on erittäin tärkeä. On tärkeää, että myös näkövammainen saa tietoa ja tukea muistiin liittyvissä asioissa. Näkövammaisten aivoterveyden edistäminen vaatii kokonaistilanteen tunnistamista. Muiden sairauksien hyvä hoitotasapaino sekä asianmukaisten apuvälineiden ja palveluiden käytön osaaminen mahdollistavat osaltaan aivoterveellistä elämää. Itsenäistä elämää helpottaa myös huomattavasti hyvä järjestys eli se, että kaikilla tavaroilla on oma paikka. Vaikka näkövammaiselle apu on tietyissä tilanteissa tärkeää, kaikki omaehtoinen tekeminen ja liikkuminen edistävät aivoterveyttä.