TIETOISKU: MUISTIN TOIMINTA
Muistilla tarkoitetaan kykyä tallentaa ja tarvittaessa palauttaa opittuja ja koettuja asioita mieleen. Elämän varrella opitut tiedot, taidot ja kokemukset rakentuvat muistin varaan.
Muistia tarvitaan kaiken aikaa. Muistin toiminnot tapahtuvat aivojen eri rakenteissa ja hermoverkoissa. Perustoiminnot ovat kaikilla samanlaisia, mutta kyky muistaa vaihtelee. Muistaminen on taito, jota voi kehittää.
Ajallisen keston mukaan muisti voidaan jaotella lyhytkestoiseen ja pitkäkestoiseen muistiin. Lyhytkestoiseen muistiin kuuluvat aistimuistit ja työmuisti. Pitkäkestoinen muisti jakautuu tietomuistiin sekä taitomuistiin. Tietomuisti edustaa tietoisesti tapahtuvaa muistamista, kun taas taitomuistin toiminnat tapahtuvat usein tietoisuuden ulkopuolella. Tietomuisti jakaantuu vielä asia- ja tapahtumamuistiin.
Aistimuisti tuo aivoihin tietoutta aistien kautta. Muistin kesto on lyhimmillään eri aisteihin kuuluvassa sensorisessa muistissa, joka toimii usein tiedostamatta. Esimerkiksi näköaivokuorelle jää silmien sulkemisen jälkeen heijastuma juuri nähdystä sekunnin murto-osien ajaksi. Sama ilmiö tapahtuu kuulo- ja tuntoaistimuksen yhteydessä. Aistitieto säilyy sensorisessa muistissa hetken ja häviää, ellei se valikoidu tarkempaan käsittelyyn työmuistiin.
Aistimuistin kautta tieto kulkeutuu työmuistiin työstettäväksi.
Työmuistiin tallentuu asioita lyhytkestoisesti. Tieto säilyy työmuistissa muutamia sekunteja, pisimmillään joitakin kymmeniä sekunteja. Työmuistissa aistien kautta tullutta tietoa vastaanotetaan, käsitellään ja muokataan. Havaitsemisessa, ajattelussa, päättelyssä ja ongelmanratkaisussa käytetään työmuistia. Työmuistilla on tärkeä rooli oppimisessa.
Mieleen painamisen ensimmäinen vaihe tapahtuu työmuistissa. Työmuistiin tulee myös pitkäkestoisen muistin sisältöjä, jossa uusi tieto yhdistyy pitkäkestoisesta muistista haettavaan materiaaliin.
Työmuistin kapasiteetti on rajallinen ja vaihtelee eri ihmisten välillä. Käsiteltävät asiat, kuten sanat, numerot tai kuvat, voivat olla laajojakin, jos ne ovat tuttuja ja ihminen hallitsee alansa. Kertauksen avulla tietoa voi säilyttää työmuistissa pidempään. Esimerkiksi puhelinnumeroa voi toistaa mielessään, kunnes on saanut tallennettua numeron ylös.
Työmuistin aktiivisen työstämisen kautta asiat tallentuvat pitkäkestoiseen muistiin.
Pitkäkestoiseen muistiin tallentuu tietoa ja kokemuksia, jotka voidaan muistaa koko elinikämme, vaikka matkan varrella paljon myös unohtuu. Pitkäkestoisen muistin tietomuisti jakaantuu episodiseen tapahtumamuistiin ja semanttiseen asiamuistiin.
Tapahtumamuistilla tarkoitetaan kykyä tallentaa ja palauttaa mieleen henkilökohtaisia kokemuksia ja elämyksiä, jotka ovat tapahtuneet tietyssä paikassa tiettyyn aikaan. Asiamuisti sisältää yleistä tietoa maailmasta, kuten ympäröivää maailmaa ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa, kielellistä käsitteistöä ja sanavaraston.
Tapahtumamuisti ja asiamuisti suuntautuvat menneisyyteen ja mahdollistavat hyvinkin vanhojen asioiden mieleen palauttamisen. Tulevaisuuteen suuntautuva muistin osa on nimeltään ennakoiva muisti, jolla tarkoitetaan kykyä muistaa ennalta sovittuja asioita, kuten olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja tilanteessa.
Pitkäkestoiseen taitomuistiin tallennetaan opitut motoriset taidot, omaksutut tavat ja tilannekohtaiset reaktiomallit. Käveleminen ja pyörällä ajaminen ovat esimerkkejä taitomuistiin tallentuneista taidoista. Taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii kertausta. Opitut taidot eivät unohdu samalla tavalla kuin asiat ja tapahtumat.
Arjessa muisti koetaan usein joko hyväksi tai huonoksi. Vaikka yksi muistin osa-alue toimisi heikommin, voivat muut muistin osa-alueet toimia täysin normaalisti.