TIETOISKU: MUISTIN APUKEINOT
Näkövamma voi kuormittaa muistin toimintaa, ja se voi olla osaltaan vaikuttamassa muistioireiden kokemiseen. Muisti on tärkeässä osassa kaiken ikäisillä näkövammaisilla.
Näköaisti välittää lähes 80 % aistien kautta tulevasta tiedosta. Näkemällä voimme hetkessä havaita suuren määrän tietoa ja hahmottaa ympäristöä. Jos näkökyky on heikko tai sitä ei ole, kuormittuu muisti enemmän. Turhaa muistin kuormittamista kannattaa välttää, etenkin jos arki kuormittaa muutoinkin muistia. Tärkeimmät asiat kannattaa laittaa muistiin.
Muistin apukeinoihin kannattaa turvautua, vaikka muisti toimisi hyvin. Muistin apukeinoina voi käyttää esimerkiksi kalenteria, älypuhelinta tai tablettia, puhelimen sanelulaitteita, puhelimen muistutuksia tai läheistä, joka voi muistuttaa tärkeästä asiasta tai tapahtumasta. Kun tärkeimmät asiat voi tarkistaa esimerkiksi kalenterista, se voi vapauttaa muistia muille asioille.
Arjessa selviytymistä voidaan helpottaa myös mm. muisti-, ostos- ja tehtävälistoilla sekä hälyttävillä laitteilla, kuten munakellolla. Muistamista tukee myös tavaroiden pitäminen oikeilla säilytyspaikoilla eli tavaroilla on tietty paikka.
Arjessa turvallisuutta lisäävät hälytinlaitteet sekä sähkölaitteiden automaattinen aikakatkaisu. Tällaisia ovat esimerkiksi liesivahti tai liesihälytin sekä silitysraudan ja kahvinkeittimen virran aikakatkaisu.
On olemassa erilaisia muistitekniikoita, joilla pyritään tehostamaan asioiden tallentamista muistiin ja niiden palauttamista mieleen. Ne perustuvat yleensä mielleyhtymien ja merkitysten luomiseen, toistoon sekä kertaamiseen. Mielleyhtymien luominen perustuu siihen, että asia muistuu paremmin mieleen, kun sen voi liittää ennestään tuttuun esineeseen tai asiaan.
Numerosarjojen muistaminen on usein vaikeaa. Mielleyhtymien avulla voi ajatella lukuja esimerkiksi esineinä tai eläiminä, jotka toimivat vihjeinä lukuja muisteltaessa.
Asioiden kertaaminen auttaa siirtämään tietoa pitkäkestoiseen muistiin. Ääneen lausuminen auttaa myös asian mieleen jäämiseen.
Asioiden selittäminen omin sanoin auttaa oppimaan ja muistamaan uusia asioita. Esimerkiksi uuden pesukoneen ohjeiden selittäminen itselle omin sanoin voi helpottaa käytön oppimista, koska viralliset ohjeet ovat yleensä vaikeampia ymmärtää.
Asioiden järjestäminen loogisen ajattelun mukaan esim. aikajärjestyksessä tai suurenemisjärjestyksessä helpottaa yleensä muistamista.
Asioiden muistamista voi helpottaa myös niiden opettelu tarinoiden, lorujen ja riimien avulla.
Muistitekniikoita on erilaisia, ja eri ihmisille sopivat erilaiset tekniikat. Joku muistaa parhaiten kuulemalla, joku tekemällä ja joku näkömuistin kautta hahmottamalla. Jos esimerkiksi numeroiden muistaminen on hankalaa, voi liikemuistin avulla muistaa vaikkapa ovikoodin.
Ikääntyessä nimimuisti yleensä heikkenee. Nimien muistamisessa voi hyödyntää läheisten tai kuuluisuuksien nimiä, tai nimistä voi tehdä mielikuvia.
Kauppareissulla voi auttaa ostoslista sanelulaitteessa tai ostosten painaminen mieleen ennen kauppareissua. Yksi keino on ostosten luokittelu eri osastoihin, esimerkiksi kaupassa kuljetun reitin perusteella.
Asiointireissulla usean eri asian hoitamisessa voi auttaa reitin miettiminen etukäteen ja muistettavien asioiden järjestäminen esimerkiksi reitin, kellonajan tai tärkeysjärjestyksen mukaan. Näkövammaiselle muistiharjoitteluna toimii itsenäinen liikkuminen ulkona, koska koko ajan on keskityttävä ympäristön tasoeroihin, mahdollisiin esteisiin ja liikenteeseen näkevää henkilöä huomattavasti enemmän.
Järjestelmällisyys auttaa muistamista. Tiettyjen asioiden tekeminen tiettynä viikonpäivänä ja tiettynä ajankohtana voi auttaa muistamisessa. Muistin toimintaa tehostaa yhden asian tekeminen kerralla. Asioita voi yhdistää niin, että yhden asian muistaminen tuo mieleen toisen asian muistamisen.
Asian palauttamisessa mieleen rauhallisuus auttaa. Stressi ja kiire lisäävät muistivaikeuksia ja väsyneenä unohduksia sattuu enemmän kuin virkeänä. Hyvä yöuni on tärkeää muistin toiminnalle.
Jokaisen muisti toimii eri tavalla. Kannattaa miettiä, mitkä muistamisen apukeinot auttavat juuri sinua. Erilaiset muistitekniikat voivat jopa kuormittaa aivoja, koska ne perustuvat opeteltaviin asioihin, jotka vaativat muistamista. Muistamiseen käytettävät apukeinot eivät heikennä muistia vaan helpottavat arkea.
Hyvä muisti on näkövammaiselle tärkeä työkalu, joka auttaa tulemaan toimeen arjessa. Mitä monipuolisemmin aivoja käyttää, sitä toimintakykyisempinä ne pysyvät. Parhaiten aivoja voi hoitaa itselleen mieluisella tekemisellä. Sopiva aktiivisuuden ja levon suhde on tärkeää.