Osio 5. Sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi

Tässä osiossa pohditaan sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.

Sosiaalinen hyvinvointi

• Sosiaalisesti aktiivinen ihminen täyttää mielensä ystävyyssuhteiden antamalla positiivisella energialla, minkä on todettu estävän muun muassa sairauksien puhkeamista.
• Toimiva läheissuhde voi olla merkityksellinen voimavara. Se ei vaadi suorittamista, vaan olemista yhteisillä ehdoilla. Myönteiset tunteet tekevät myös fyysisesti ja psyykkisesti vahvaksi.
• Perhe on useimmille ihmisille ensisijainen tunteiden kenttä. Parhaimmillaan perheessä voi työstää tunteitaan, niin myönteisiä kuin kielteisiä, ja saada niistä voimaa.
• Osallistuminen ja vuorovaikutus tuovat vaihtelua ja merkitystä arkeen. Siksi myös löyhemmät ja lyhytaikaisemmat ihmissuhteet lisäävät hyvinvointia. Erilaiset yhteisöt tai vapaaehtoistoiminta tarjoavat mahdollisuuksia jakaa kokemuksia, auttaa muita ja tehdä kiinnostavia asioita yhdessä.

Huomioi edut ja harrastusmahdollisuudet

• Selvitä, tarjoaako kuntasi alennusta kuntoiluun liittyvissä palveluissa, esimerkiksi Oulun kaupungin seniorikortti ja Espoon kaupungin sporttiranneke
• Kuntasi saattaa tarjota sinulle myös maksuttomia liikunta- ja toimintaryhmiä tai liikuntaneuvontaa, esimerkiksi Oulun kaupunki KunnonLähde
• senioriedut.fi– sivustolta löydät kootusti lukuisia aikuisväestölle suunnattuja etuja ja tarjouksia
• Paikalliset näkövammaisyhdistykset ja valtakunnalliset toimialayhdistykset järjestävät erilaisia vertaistukiryhmiä, tapaamisia, kerhoja ja keskusteluryhmiä sekä tarjoavat erilaisia kulttuuri- ja liikuntatapahtumia ja harrastusmahdollisuuksia eri ikäisille. Osa yhdistyksistä (esim. Näkövammaisten terveys ja hyvinvointi ry) järjestää terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tapahtumia, koulutuksia ja vertaistukitoimintaa.

Tehtävä 1.

Selvitä oman paikkakuntasi harrastusmahdollisuudet ja edut.

Psyykkinen hyvinvointi

Mielen hyvinvointi sisältää hyvän olon tuntemuksia, toimintakykyä ja oma-aloitteisuutta, ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja sekä tunne- ja selviytymistaitoja. Mielen hyvinvointi luo ja tukee toimintakykyä

Mielen hyvinvointia voidaan tukea

• Harrastamalla, osallistumalla, yhdessä tekemällä ja toimimalla
• Liikkumisella ja ulkoilemalla
• Läheisten ja ystävien kanssa keskustelemalla: kokemusten jakaminen ja kuulluksi tuleminen on tärkeää

Uni auttaa jaksamaan

• Nukkuminen ja unen tarve eivät vähene iän myötä
• Unen tärkein tehtävä on antaa aivojen palautua rasituksen jälkeen
• Hyvän unen aikana elimistö korjaa ja vahvistaa itseään muiltakin osin. Väsyneenä mielikään ei toimi, ja riittävä uni onkin mielen hyvinvoinnin perusedellytys.
• Väsyneiden aivojen tiedonkäsittelykyky heikkenee, muisti pätkii ja mieliala laskee. Univaje myös lihottaa.
• Unentarve vaihtelee, mutta useimmille alle seitsemän tunnin yöuni aiheuttaa kroonista väsymystä.
• Keskittymis- ja oppimisvaikeudet ovat yleisiä unenpuutteesta kärsiville. Toiminta urautuu ja rutiininomaiset toimintamallit toistuvat. Tarmo vähenee, tavoitteeton touhuaminen lisääntyy, pinna kiristyy tai elämä alkaa tuntua toivottomalta.

Psyykkisen kuormittumisen tunnistaminen ja siihen reagointi ovat tärkeitä vakavamman stressitilan muodostumisen ennaltaehkäisemiseksi.

Mindfulness –harjoitteet ovat yksi vaihtoehto psyykkisen hyvinvoinnin itsehoitoon. Mindfulness voi sisältää erilaisia harjoitteita, kuten oman kehon tuntemusten kuuntelemista ja tunnistamista, keskittymisharjoituksia, rentoutumisharjoituksia ja joogaa. Harjoitteita voidaan toteuttaa ryhmämuotoisesti tai yksin sekä kasvokkain tai teknologiaa hyödyntäen.

Tehtävä 2.

Kokeile Mindfulness – harjoitusta: Pysähdy hetkeen – lyhyt mindfulness-meditaatio I 6 minuuttia I MindfullYoga Suomi – YouTube

Palkitse itsesi!

• Liikunta- ja hyvinvointitavoitteiden saavuttamisesta kannattaa palkita itsensä!
• Toisinaan jonkinlainen porkkana saattaa olla tarpeen, että saa lähdetyksi liikkeelle.
• Tietäessään saavansa palkinnon, voi innostua treenaamaan enemmän kuin oli aluksi ajatellut.
• Sallittuja nautintoja palkkioksi itselle liikkeelle lähtemisestä on useita sellaisia, jotka eivät maksa maltaita tai lihota!

Nämä kivat palkkiot voivat auttaa sinua nauttimaan treenistäsi:

Musiikkielämys

• Kuuntele mielimusiikkiasi tai tilanteeseen sopivaa rentouttavaa klassista musiikkia tai liikkumaan kannustavaa rockia
• Palkitse itsesi konserttilipuilla
• Hanki uudet, treenatessa ja lenkkeillessä toimivat kuulokkeet

Herkullinen ateria

• Terveellisellä ja herkullinen pirtelö
• Lounas tai illallinen lempiravintolassasi
• Herkuttele vuodenajan mukaan laskiaispullalla, jäätelötötteröllä tai konvehdeilla

Hemmotteleva hieronta tai käynti jalkahoidossa, kosmetologilla, kampaajalla tms.

Kulttuurielämys, kuten elokuvissa, teatterissa tai taidenäyttelyssä käyminen.

Shoppaile palkinnoksi pitkään himoitsemasi hankinta, kun olet saavuttanut treenitavoitteesi.

Syötä säästöpossua ja säästä jotain tulevaisuuden palkitsevaa tavoitettasi, kuten matkaa, varten.

Tehtävä 3.

Pohdi: Miten voisit palkita itsesi hyvinvointi- tai liikuntatavoitteen saavutettuasi? Voisitko asettaa välitavoitteita ja palkita itsesi niistä? Millainen palkinto motivoisi sinua? Jaa ajatuksesi ryhmäkerralla ja jaa vinkkisi itsensä palkitsemiseen muille ryhmäläisille.

Lähteet:

Beltoft Nielsen P. (2013). 9 hyvää tapaa palkita itseä. KuntoPlus, syyskuu.

Ghawadra SF, Abdullah KL, Choo WY, Hang CK. (2019). Mindfulness-based stress reduction for psychological distress among nurses: A systematic review. Journal of Clinical Nursing, 28:3747–3758

Haarni I (toim). Viljanen M & Hansen M (2017) Ikääntyvä mieli – mielen hyvinvointia vanhetessa. Helsinki, Suomen mielenterveysseura

Harju K & Kallasvuo A (2007) Esimiehen huoltokirja. Helsinki, Edita Prima Oy.

Juuti P & Vuorela A (2015) Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. 5. uud. Painos. Jyväskylä: PS-Kustannus

www.mielenterveystalo.fi

Hotus näyttövinkki 04/2020