Terveellisillä elintavoilla hoidat myös diabeettista retinopatiaa

Diabeteksen hyvällä hoidolla ja terveellisillä elintavoilla voit estää diabeettisen verkkokalvosairauden eli retinopatian syntyä tai sen etenemistä. Keskeistä on kiinnittää huomiota liikuntaan, ravintoon ja sairauden hyvään omahoitoon.

Teksti: Maria Tyhtilä
Julkaistu 29.6.2023

Liikunta ja terveellinen ruokavalio silmien hyvinvoinnin tukena

Hyvät elintavat ovat diabeetikolle erityisen tärkeitä, sillä omilla valinnoillasi voit vähentää diabeettisen retinopatian ilmaantuvuutta ja hidastaa sen etenemistä.

Liikunta. Useissa tutkimuksissa on todettu, että fyysinen aktiivisuus on diabeetikolle tärkeä hyvinvoinnin taustatekijä. Diabeettisen retinopatian on todettu olevan yhteydessä matalaan fyysiseen aktiivisuuteen. Liikunnan vähäinen määrä nostaa verensokeria. Korkea verensokeripitoisuus taas heikentää muun muassa keskeisen verkkokalvon verenkiertoa. Fyysisellä aktiivisuudella on puolestaan todettu olevan positiivisia vaikutuksia silmän verkkokalvon verisuonten seinämien solujen toimintaan ja kroonisten tulehdusten esiintymiseen. Liikunta voi siten paitsi estää diabeettisen retinopatian kehittymistä, myös toimia sen hoitokeinona.

Etenkin kestävyys- ja lihaskuntoliikunta ruoan jälkeen lisäävät insuliiniherkkyyttä ja laskevat verensokeria. Liikkuminen lisää hyvää HDL-kolesterolia ja laskee kokonaiskolesterolia. Liikunnan aikaansaamat rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan edulliset vaikutukset alkavat jo liikunnan aikana, mutta säilyvät vain noin kaksi vuorokautta riippuen liikunnan kestosta ja tehosta. Tämän vuoksi liikunnan pitäisi olla päivittäistä tai lähes päivittäistä.

Liikkuminen tehostaa sydämen pumppaustoimintaa sekä alentaa verenpainetta ja leposykettä. Liikunta auttaa myös pitämään painoa kurissa sekä parantaa yleistä toimintakykyä, lihastoimintaa ja mielialaa. Vaikka liikunnan lisääminen ei laihduttaisi, se vaikuttaa myönteisesti kehoon lisäämällä lihasmassaa ja vähentämällä rasvan osuutta. Tämä muutos kehon koostumuksessa parantaa insuliiniherkkyyttä sekä tehostaa sokeriaineenvaihduntaa.

Terveellinen ruokavalio. Terveellisen ruokavalion avulla voidaan vaikuttaa useisiin aineenvaihdunnan poikkeavuuksiin ja keskivartalolihavuuden kehittymiseen. Diabetesta sairastava voi syödä samanlaista ruokaa kuin terve ihminen. Terveyttä edistävän ruokavalion voi koota henkilökohtaisten mieltymysten ja oman energiantarpeensa mukaan monella eri tavalla. Tärkeää on kiinnittää huomiota ateriarytmiin, ruoan kokonaismäärään ja siitä saatavan energian määrään.

Rasvan laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Kovan rasvan, kuten voin ja eläinperäisten rasvojen vähentäminen vähentää samalla huonon LDL-kolesterolin määrää. Pehmeän rasvan, kuten oliiviöljyn ja rypsiöljyn lisääminen puolestaan vaikuttaa positiivisesti verenpaineeseen ja insuliiniresistenssiin eli insuliinin heikentyneeseen kudosvaikutukseen. Runsaskuituinen ja hiilihydraattipitoinen ruoka lisää insuliiniherkkyyttä ja vähentää LDL-kolesterolin määrää. Se myös lisää kylläisyyden tunnetta aterian jälkeen.

Sairauden päivittäinen hoito. Diabetesta sairastavalla on itsellään suuri rooli hyvän hoitotasapainon saavuttamisessa. Hyvä verensokeritasapaino ja normaali verenpaine vähentävät diabeettisen retinopatian ilmaantuvuutta ja hidastavat sen etenemistä. Diabeetikon tulee itse huolehtia sairauden päivittäisestä hoidosta, johon kuuluvat ruoan annostelu, verensokerin mittaaminen, riittävä liikunta ja tarvittaessa lääkehoito.

Tupakoimattomuus. Tupakointi on haitallista sydämelle ja verisuonille, mutta se voi myös vahingoittaa silmän verkkokalvon verisuonia.

Diabeettinen retinopatia vaurioittaa silmän verisuonia

Diabeettinen retinopatia on työikäisten tärkeimpiä näkövammaisuuden syitä ja kolmanneksi tärkein syy 65 vuotta täyttäneillä. Diabetes yleistyy väestötasolla, mutta diabeettinen retinopatia ja sen aiheuttama näkövammaisuus ei kuitenkaan ole kasvussa, päinvastoin. Diabetesta sairastavien näkövammautuminen on vähentynyt kattavan seulonnan ja tehokkaiden hoitojen ansiosta. Diabeettisen retinopatian alkaminen on siirtynyt myöhempään ikään ja näkövammaisuuden vaikeusaste on lieventynyt.

Diabeettisen retinopatian tärkein syy on veren liian suuri sokeripitoisuus. Korkea verensokeritaso vaurioittaa verkkokalvon verisuonia. Vaurioituneet verisuonet voivat turvota tai vuotaa, mikä johtaa näöntarkkuuden heikkenemiseen. Verenkierto voi myös estyä kokonaan. Toisinaan kasvaa uusia verisuonia, mutta ne ovat hauraita ja voivat vuotaa verkkokalvon pinnalle aiheuttaen näköongelmia. Lisäksi runsas verensokeri voi vaurioittaa myös silmän hermoston rakenteita. Diabeettisen retinopatian kehittymiseen, vaikeusasteeseen ja etenemiseen vaikuttavat krooninen tulehdusreaktio ja silmän verisuonten seinämissä sijaitsevien solujen toiminnan heikkeneminen.

Fyysinen aktiivisuus voi linkittyä näön heikkenemiseen eri tavoin. Fyysisen aktiivisuuden lasku/vähäisyys voi olla seurausta silmäsairauksista tai näköongelmista. Vastaavasti matala fyysinen aktiivisuus saattaa aiheuttaa diabeetikoilla silmäsairautta.

Terveellisillä elintavoilla voit viivyttää lisäsairauksien ilmaantumista

Tutkimusten mukaan diabetesta sairastavilla näkövammaisilla on yleisemmin kohonnutta verenpainetta, kohonnutta veren kolesterolia, sepelvaltimotautia, rasituksenaikaista rintakipua sekä jalkojen turvotusta kuin niillä näkövammaisilla, joilla ei ole diabetesta. Näkövammaisilla diabeetikoilla ilmenee myös enemmän kaatumisia ja murtumia, heikentyneitä elintapoja, hermojen toiminnan vaurioita eli neuropatiaa sekä sydän- ja verisuonisairauksia kuin näkevillä. Diabeteksen aiheuttama näkövamma myös lisää riskiä ennenaikaiseen kuolleisuuteen.

Oleellista on terveellinen syöminen, liikunta osana elämäntapaa sekä tupakoimattomuus. Terveellisillä elintavoilla voit viivyttää lisäsairauksien ilmaantumista ja hidastaa diabeettisen retinopatian etenemistä.

Vinkit terveellisiin elintapoihin:

• Pidä huolta sairautesi hyvästä hoitotasapainosta.
• Seuraa verensokeri- ja verenpainetasojasi.
• Harrasta säännöllisesti liikuntaa. Liiku 5–7 päivänä viikossa noin puolen tunnin ajan kohtuullisesti kuormittavasti. Esimerkiksi reipas kävely, sauvakävely ja uinti ovat hyviä kestävyysliikuntalajeja. Puolen tunnin jakson voi koota myös useista lyhyemmistä muutaman minuutin jaksoista.
• Muista myös lihaskuntoharjoittelu, esim. kuntosalilla käyntiä tai oman kehon painoharjoittelua, tulisi harrastaa myös 2-3 kertaa viikossa.
• Valitse itsellesi mieluinen liikuntamuoto. Muista ottaa huomioon kuntotasosi suhteessa liikunnan rasitusasteeseen.
• Jos et ole aiemmin harrastanut liikuntaa, aiot lisätä liikunnan määrää huomattavasti, sinulla on vaikeita silmänpohjamuutoksia tai muita diabeteksen liitännäissairauksia, kannattaa ennen liikunnan aloittamista keskustella lääkärin tai hoitajan kanssa sopivasta liikunnan rasittavuusasteesta.
• Syö säännöllisesti. Päivän aikana tulee syödä 4–5 kertaa, noin 3–4 tunnin välein.
• Käytä pehmeitä rasvoja. Hyviä pehmeän rasvan lähteitä ovat esimerkiksi kala, avokado, pähkinät, mantelit ja siemenet. Valitse leivälle vähintään 60 % rasvaa sisältävä margariini tai kasvirasvalevite. Käytä ruoanvalmistuksessa kasviöljyä tai juoksevaa margariinia.
• Tunnista hiilihydraattien laatu. Hyviä hiilihydraattien lähteitä ovat muun muassa täysjyväviljavalmisteet, etenkin ruisleipä ja täysjyväpuuro, kasvikset, hedelmät ja marjat.
• Syö kohtuullisesti proteiinia. Proteiinia saat esimerkiksi lihasta, kalasta, kanasta ja kananmunasta, juustosta ja nestemäisistä maitotuotteista, herneistä, pavuista, kasviproteiinivalmisteista, pähkinöistä ja siemenistä.
• Syö runsaasti kuitua. Tärkeimpiä kuidun lähteitä ovat täysjyväviljatuotteet, kasvikset, marjat ja hedelmät. Valitse leipää, jossa on kuitua vähintään 6 g sadassa grammassa tuotetta.
• Vähennä suolan käyttöä. Etenkin leivän, leikkeleiden ja valmisruokien suolamäärään kannattaa kiinnittää huomiota. Valitse tuotteita, joissa on alle 1 g suolaa tai joissa on sydänmerkki.
• Älä tupakoi!