TIETOISKU: ITSEMYÖTÄTUNTO

Jokaisella meistä on hetkiä, jolloin asiat eivät suju odotetusti ja toivotulla tavalla. Vaikeudet ja muutokset kuuluvat elämään. Myötätunnon ja itsemyötätunnon taidot auttavat kasvattamaan voimavaroja ja kohtaamaan haasteita tasapainoisemmin.

Mitä itsemyötätunto on?

Itsemyötätunto on kykyä suhtautua itseen ystävällisesti, armollisesti ja lempeästi silloinkin, kun on kohdannut vastoinkäymisiä tai epäonnistunut jossain. Se tarkoittaa sitä, että kohtelemme itseämme yhtä ystävällisesti ja ymmärtäväisesti kuin kohtelisimme ystäväämme. Itsemyötätunto ei kuitenkaan ole itsekästä, vaan oman hyvinvoinnin huomioimista ja armollisuutta olla vaatimatta itseltä kohtuuttomia.

Miksi itsemyötätunto on tärkeää?

Elämme maailmassa, jossa on rajattomasti mahdollisuuksia toteuttaa ja kehittää itseään. Työn ja vapaa-ajan rajat ovat hämärtyneet. Digitaalisuus ja mediateollisuus ovat luoneet meille harhakuvitelman onnellisuudesta ja hyvinvoinnista, johon tulisi poikkeuksetta pyrkiä.

Voimme kokea riittämättömyyttä ja asettaa tiedostamatta itsellemme sääntöjä tai rajoja, joiden toteuttaminen syö hyvinvointia, vaikka tarkoitus olisi päinvastainen. Liikunnan, ravitsemuksen ja unen tulisi olla ihanne-elämässä kaikkien suositusten mukaista, ja ajattelemme, että pelkällä päättäväisyydellä on mahdollista edetä mihin vain.

Saattaa syntyä harhaluulo siitä, että vastoinkäymiset eivät kuulu elämään. Hyvinvointitekoihin, liikuntaan, terveelliseen ravitsemukseen ja parempaan uneen syntyy helposti ankaran sisäisen puheen vaatimuksia: ”Minun täytyy, minun pitää” tai ”olen laiska ja saamaton, kun en tuotakaan tehnyt”.

Itsemyötätunnolla on mahdollista tuoda arkeen turvallisuuden tunnetta ja lievittää ahdistuneisuutta tai stressiä.

Itsemyötätunto ei ole perusteetonta itsensä kehumista

Itsemyötätuntoinen ihminen tunnustaa tosiasiat, mutta haukkujen sijaan puhuttelee itseään myötätuntoisesti. Itsemyötätunto ei ole perusteetonta itsensä kehumista eikä laiskottelua, luovuttamista tai lupa olla yrittämättä. Itsemyötätuntoinen ihminen tunnistaa itselle tärkeiden asioiden vaativan ponnistelua.

Jos ihminen ei ole onnistunut jossain asiassa tai on tehnyt virheen, itsemyötätuntoinen ihminen ajattelee, että oli kuitenkin osassa asioista ihan taitava, oppi taas jotain ja selviää tästä kyllä. Itsemyötätuntoisena on helpompi kohdata virheitä ja oppia niistä. Kun itsessään alkaa nähdä enemmän arvokkaita puolia, epäonnistumiset eivät lannista.

Ihmisen sisäänrakennetut valmiudet

Ihmisen toiminnan säätelyn taustalla on sisäänrakennettuja valmiuksia. Yksi niistä on suojavalmius, jonka tarkoituksena on huolehtia suojaamisesta eli pitää vaarat loitolla. Suojavalmius voi joskus olla yliaktivoituneena ja aiheuttaa esimerkiksi turhaa huolehtimista, murehtimista, ahdistumista tai itsekritiikkiä epäonnistumisen hetkellä. Elämänkokemukset ja geeniperimä vaikuttavat siihen, kuinka vahva suojavalmius kenelläkin on.

Myötätuntovalmius on suojavalmiuden lisäksi toinen keskeinen valmius. Se on mielen vastapaino suojavalmiudelle. Myötätuntovalmiuden tehtävänä on sallia pysähtyminen ja turvan tunne ja se, että asiat ovat hyvin juuri tässä hetkessä. Myötätuntovalmius aktivoituu hetkissä, jolloin koet olevasi turvassa ja voit rentoutua ja rauhoittua. Tällaisia hetkiä voi kokea esimerkiksi jonkin rentouttavan tekemisen parissa, hyvässä seurassa tai luonnossa. Näissä tilanteissa kehon palautuminen käynnistyy ja hermosto ja ruoansulatuselimistö toimivat moitteettomasti. Itsemyötätunto on yksi myötätuntovalmiuden ilmenemismuoto.

Itsemyötätunto lisää onnellisuutta

Eri puolilla maailmaa tehtyjen tutkimusten mukaan lähes 80 prosenttia ihmisistä suhtautuu itseensä ankarammin kuin ystäviinsä. Itsemyötätunto voi vähentää masennusta ja ahdistusta sekä parantaa ihmissuhteita. Harjoittelemalla itsemyötätuntoa voi parantaa luovuutta, onnellisuutta, optimistisuutta, inspiraatiota ja innostusta. Samalla voi vähentää stressiä, ahdistusta ja epäonnistumisen pelkoa.

Itsemyötätuntoa voi harjoitella

Itsemyötätunto on tietoinen valinta kohdata itsensä kannustavasti. Itsemyötätunto on hyödyllinen taito, jota kannattaa harjoitella ja jonka jokainen voi oppia. Se ei ole pysyvä ominaisuus tai luonteenpiirre.

Alkuun harjoittelussa voi päästä tietoisesti päättämällä, että hetkinä, jolloin tuntuu pahalta etkä pidä itsestäsi, yritä parhaasi mukaan olla itseäsi kohtaan myötätuntoinen. Kiinnitä huomiota siihen, miten puhut itsellesi. Kun huomaat arvostelevansa itseäsi, voit miettiä, mitä sanoisit parhaalle ystävälle vastaavassa tilanteessa. Luultavasti haluaisit tukea ja kannustaa.

Seuraavaksi voi panna merkille tilanteita, joissa tulee hankala olo. Huomatessasi pettymyksen tai epäonnistumisen tunteen, pysähdy hetkeksi. Havainnoi, mihin sävyyn puhuttelet itseäsi. Hyväksy tunteesi, mutta älä liioittele äläkä vähättele. Muista, että hankalat olot kuuluvat elämään ja on ok tuntea näin. Mikä auttaisi?

Kolmas askel on alkaa tehdä töitä kehon kanssa. Kun paha olo iskee, syvennä hengitystä ja kuvittele lähellesi joku, josta tykkäät. Se herättää turvallisuudentunteen ja tuo hetkeen itsemyötätuntoa.

Osoita sanallista ja fyysistä myötätuntoa

Kun pieni lapsi kaatuu, suojavalmius aktivoituu. Lapsi hakee myötätuntoa itkemällä ja hakeutumalla turvallisen aikuisen seuraan. Lapsi saa turvaa sylistä sekä rauhoittavaa kosketusta ja puhetta. Lapsen suojavalmius rauhoittuu ja myötätunnon avulla hän on taas rauhallisessa mielentilassa.

Omaa myötätuntovalmiutta voi kehittää käyttämällä lapsen tarvitsemia rauhoittelukeinoja itselleen. Puhu itsellesi rauhoittavasti tai silitä tai halaa itseäsi hetkellä, jolloin huomaat sisäisen puheesi olevan ahdistavaa, kritisoivaa tai väsyttävän vaativaa.

Tee jotain rentouttavaa

Myötätuntovalmius aktivoituu, kun keho on palautuneessa tilassa. Tee jotain, mikä saa elimistön rauhoittumaan: lue tai kuuntele kirjaa, sauno tai mene luontoon aistimaan maata jalkojen alla ja ääniä metsässä.

Matki hyvää ystävää

Kiinnitä huomiota siihen, miten puhut itsellesi. Mieti, mitä hyvä ystävä sanoisi sinulle rauhoittaakseen mieltäsi. Puhu itsellesi kuin puhuisit hyvälle ystävälle.

Huomaa hyvä

Kirjaa viikoittain ylös asiat, jotka ovat menneet hyvin tai joista olet kiitollinen ja miksi. Tämä auttaa kiinnittämään huomiota onnistumisiin ja positiivisiin asioihin. Esimerkiksi jos moitit itseäsi velttoilusta kuntosalilla, voit kirjoittaa olevasi tyytyväinen siihen, että edes jaksoit mennä kuntosalille.