Tekstivastine: Minun näköinen elämä -podcast, jakso 2. Vaali mielenterveyttäsi

Kuuntele jakso Youtubesta

Kuuntele jakso Spotifysta

Mira

Jutta

Lukijaääni

M:                    Mielenterveys, läsnäolo, kuntoilu, palautuminen, keho, mieli, ajatukset, tunteet, itsemyötätunto, Irti päästäminen, armo. Tervehdys kuulijat tänään vaalitaan mielenterveyttä. Tulkaa mukaan keskusteluun. Ottakaa rento asento ja tuntekaa olonne kun olisitte mukana. Nyt mennään. Me ruoditaan tänään Näkövammaisten liiton Airut lehden 5/25 Terveydeksi nimistä palstaa, jossa aiheena vaali mielenterveyttäsi. Sen on kirjoittanut Elina Takala ja nyt täytyy kyllä sanoa, että ollaan mun lempiaiheissa ja mulla on täällä tänään mukana ihana ystäväni ja itse asiassa alan asiantuntija Jutta Saanila. Tervetuloa mun kanssa podcastailemaan ja ruotimaan tätä juttua yhdessä.

 

J:                     Kiitos.

 

M:                    Ennen kun mä päästän Jutta sut ääneen. Mä haluaisin kertoa, että sä oot aika monelle tuttu. Nimittäin oothan sä vähän niinku tän meiän Minun näköinen elämä toiminnan. Jo jos on esi-isiä niin oisik sä sit tän toiminnan esitäti tai jotain ja silloin vuonna 2020 kun alkoi minun näköinen mieli hanke niin sieltä asti tää juttu on sulle aika tuttua. Sä voisit vähän kertoa mitä sä oot puuhannu sitten tämän jälkeen ja uusille kuulijoille myöskin vähän semmoinen lyhyt esittely kuka on Jutta Saanila.

 

J:                     No hei Mira tosi kiva olla tekemässä sun kans podcastii jee. Mä oon ylipäätään mun niin kun elämänlanka liittyy siihen, että mä aina haluun niinku oppia elämään, et se on ollu mun koko elämän, et mä oppisin elämään niin, että mä eläisin tasapainossa ja hyvinvoivana. Mut siihen tuli tämmöinen projekti tosiaan ja sen projektin jälkeen niin mä lähdin opiskelemaan ihan uutta alaa. Mä aina kolmen vuoden välein niinku uudistun. Mun on pakko tehdä jotain täysin uutta. Niin nyt mä oon viimeiset kolme vuotta opiskellu kuolemaa ja nyt mä osaan niinku haudata ihmisiä ainakin teoreettisesti ja sitten mä voin auttaa siinä kuoleman lähestyessä erilaisin tavoin niin kun kuolin doulanakin. Et tää on mulle hirveen kiehtova aihe edelleen, vaikka kolme vuotta on menny. Et mä sit tässä toisilla tavoilla uudistuin tän kolmen vuoden kriisin jälkeen taas. Mut tämmöistä.

 

M:                    Mielenkiintoisia juttuja oot sitten tehnyt kaikki nämä vuodet. Hei Jutta miten sä vaalit sun mielenterveyttäsi ja miten usein sitä tulee vaalia?

 

J:                     Usko tai älä mut mä todella harjoittelen päivittäin semmoista niin kun läsnäolon taitoa, et mä tota herättyäni mä teen semmoisen somaattisen jumpan ensin parikyt minuuttii ja sit semmoisen 10, 15 minuuttii teen ihan semmoisen läsnäoloharjoituksen ja mul on niit erilaisii, et mä teen aina melkein joka päivä erilaisen. Ja sit mä yritän aina saada semmoisii mielenkiintoisii keskusteluja päivän mittaan ihmisten kanssa. Mä tykkään jutella ja tota liikkuminen kuuluu myöskin mun elämäntapaan. eli mä uin ja käyn kuntosalilla ja nyt täällä maalla kun mä muutin tänne justiinsa niin mul on täällä soutuvene ihan käytettävissä. Ja mä pääsen ihan joka päivä milloin tahansa soutelemaan ja sekin on aika kivaa, et se hoitaa mun mieltä hyvin. Kerro sä miten sä hoidat sun mielenterveyttä?

 

M:                    Mul on aika samat noitten liikkumisten kanssa elikkä mä tykkään kans liikkua ja sitten vesijumpata ja uida. Sit mä asun ihan kaupungissa niin mua nyt ihan harmittaa, ettei mul oo soutuvenettä, koska mä heti mietin itse tilannetta kun mä soutaisin johonkin keskelle järvee ja nostaisin airot sinne veneeseen ja sit mä kuuntelisin hiljaisuutta. Niin tällaist mul ei oo, joten mä joudun hakeen ehkä tohon sellaista korvaavaa tämmöistä mielenterveyden hoitokeinoa. Ja mä oon keksiny tämmöisen aromaterapia hieronnan tai energiahoidon jossa mä käyn ja pyrin käymään säännöllisesti. Ja mä huomaan, että kun mä oon semmoisessa kuplassa missä teen ja suoritan, niin nää pääsee välillä unohtuun. Mut kyl mun keho ja mieli kyl sit muistuttaa mua aika nopeesti, et Mira hei jotain on jäänyt tekemättä. Ja se ei saa olla sellaista pakottamista oman kehon vaan sitten kun se aika tulee niin kyl mun keho ja mieli sit kyl mua muistuttaa silleen lempeästi. Jos mä muistan kuunnella heti niin sitten mulla on aika hyväkin olla. Et ne on sellaiset aika mulle tärkeet ja hyvät jutut mitkä toimii ja mahtuu sinne mun arkeen.

 

Lukijaääni: Mitä tehdä jos mielenterveys kaipaa huomiota tai tukea. Arjessa on mahdollista tehdä erilaisia mielenterveyttä edistäviä ja yllä pitäviä tekoja. Fyysisen voiman rinnalla on tärkeää muistaa harjoittaa myös henkistä voimaa. Mielenterveyttä voi ajatella arkisena asiana joka kaipaa huomiota joka päivä. Arjen hulinoissa voi kuitenkin olla joskus haastavaa opetella huomaamaan muutoksia omissa tunteissa tai olossa. Saatat huomata yhtäkkiä olevasi kovin negatiivinen, toivoton, turhautunut ja äreä. Tällaisessa tilanteessa on hyvä pysähtyä ja miettiä mistä käytös voisi johtua kertoo Mieli ry:n mielenterveyden edistämisen asiantuntija Eli Marjamäki. Milloin on syytä pysähtyä. Jos et enää löydä iloa asioista jotka ennen tuottivat sitä. Pysähdy miettimään mitä juuri nyt tarvitsisit. Kaikilla on hyviä ja huonoja päiviä. Mutta jos mieliala ei palaudu on tärkeää pysähtyä asian äärelle. Mielenterveytesi kaipaa etenkin tällaisessa tilanteessa huomiota. Fyysistä kuntoa on hyvä harjoittaa. Mutta myös henkistä kuntoa voi treenata. Mieli kaipaa yhtälailla jumppaa, jotta aivot ja tunteet pääsevät tuulettumaan. Jos jokin asia masentaa se ei tarkoita, että ihminen olisi automaattisesti kliinisesti masentunut. Esimerkiksi television avaaminen tai sosiaalisen median selaaminen voi nykypäivän surullisten uutisten vuoksi tuottaa pahaa oloa sillä olemme empaattisia Marjamäki muistuttaa.

 

J:                     Mira onko sulla tullut vastaan joku negatiivinen asia tai tapahtuma ja haluaisit sä kertoa siitä?

 

M:                    No joo tää näkövammaisuus, että tää välillä ottaa aivoon ja sen takia se ottaa oikeastaan mulla mun kohdalla aivoon, kun tuntuu et semmoinen. Tänä päivänä semmoinen yhteiskuntaymmärrys vielä puuttuu. Ja välil mä mietin myöskin, et se puuttuu myöskin niinku molempiin suuntiin. Et yhtälailla kun täällä kaiken maailman sähköpotkulaudat ja sähköautot on tullu mulle tonne liikkumiseen haasteeksi ja jopa vaaran tekijöiksi. Niin yhtälailla mä mietin monesti, että mä kiukuttelen näitä asioita vastaan ja jopa ehkä ihan turhan paljon käytän energiaa sellaisiin asioihin ja murehtimiseen mille mä en voi mitään. Sille prosessille mä haluaisin tehdä jonkun päätöksen, että olla sinut myös yhteiskunnan kanssa ja ymmärtää se, että yhteiskunta ei aina ymmärrä minua. Mut tää näkövammaisuus ja muutenkin kaikki vammaiset. Must tuntuu, meil on tosi paljon haasteita arjessa ihan siis aloittaen vaikka aamusta. Ei oo koskaan varma pääseekö ajoissa töihin työpaikalle tai harrastuksiin. Kuljetuspalvelut ei välttämättä toimi niin kun itse haluaisi. Sit ihan liikkuminen jossain ympäristössä. Siellä on vaaranpaikkoja ja sit ihan tämmöiset palvelut mihin soittaa mitä tilata, onnistuuko se ruokailu. Ja sitten illalla kaikki se tekemättä jäänyt vaivaa. Tää on ehkä sellainen minkä mä nostaisin tähän esille ja nää on välillä sellaisia asioita mitkä ehkä horjuttaa mun mielenterveyttä toisinaan.

 

J:                     Hei mä ymmärrän tuon tosi hyvin ja mä kuulen tota paljon. Mul tulee mieleen semmoinen kysymys, et onkohan se niin kun semmoinen triggeröivä juttu. Kato kun toi hermosto-ope sano silleen, että triggeröivistä jutuista kannattaa iloita. Ne nimittäin vie meidän kehitystä eteenpäin. (Naurahdus). Tää on ihan kauhee kuulla.

 

M:                    Ok kerro lisää. Nyt mä kiinnostuin.

 

J:                     Ensinnäkin kato joku juttu triggeröi niin sun kannattaa yrittää tulla uteliaaksi eli käy tutkimaan, että mitä kaikkee sussa niinku silloin tapahtuu, kun se triggeröi. Kato kun kaikki jäsenet on kipeinä tai oho nyt krampaa vatsa, mielenkiintoista. Mut älä lähe siihen täysillä mukaan eli otat sen tietoisuuden siihen avuks ja tää on niin kun semmoinen mahollisuus, et sulla lähtee siitä kasvuvauhti niinku vaan kiihtymään. Tämmöinen mielenterveyden lisäys.

 

M:                    Voisko tota ajatella mun kohalla silleen, et mä oon miettiny usein, että kun on tämmöisiä paljon hakemuksia ja lomakkeita mitä pitää täyttää ja pitää olla vähän ton byrokratian rattaissa niinku väkisin. Niin sit mä oon ajatellu asiaa toistepäin silleen ilon kautta, et hei tää on nyt mun harrastus mitä mä teen. Ja jos mä hoidan tän harrastuksen hyvin niin et mä pääsen tän byrokratian päälle ja otan niskalenkin siitä ja alan soittelemaan ja hoitamaan asiaa. Toki se vie aikaa, mut harrastukset vie aikaa ja sit se ilon ja vähän niinku voitontunne, kun mä oon saanu jonkun läpivietyä.

 

J:                     Toi on just hyvä, koska ihminen pystyy aina valitsemaan asenteensa. Ja mä tiedän, et sä oot tosi hyvä byrokratian kanssa, kun sul on toi asenne. Sä oot ihan suvereeni siinä. Niin kyllä asenteensa saa aina valita ja ei oo mitään järkee lyödä joka päivä päätänsä samaan mäntyyn, vaikka ihmisellä on tietysti oikeus siihenkin.

 

M:                    Joo ja kyllä sitä totta kai tulee sitä päätä hakattua seinään milloin mistäkin. Mut toisinaan tää onnistuu, että mä päätän siinä. Et en anna tän nyt triggeröidä mua yhtään tän enempää vaan tehdäänpä tämä nyt ilon kautta. Ja sit mä oon monesti miettiny sen, että joku virkailija jolle mä sit soitan tai otan yhteyttä tai sähköpostinkin kautta niin mä olen semmoinen vähän yliystävällinen ja se on semmoinen viesti minkä mä haluan myöskin viestittää eteenpäin te mä oon vammainen ja mä tarvitsen näitä apuja ja palveluita ja tukia ja juttuja. Mut mä voin myös niin kun vaatia niitä ystävällisyyden kautta. Jolloin mul on sellainen tunne, et jos se vastaanottaja siellä aistii tämän ja hänelle tulee tunne ja halu myöskin auttaa. Joten sit asiat alkaa tapahtua.

 

Lukijaääni: Palautuminen on tärkeää. Liian vähäinen stressin määrä ei ole hyväksi kuten ei ole liiallinen stressikään. Stressin hallinta on kuin viulun soitto. Jos stressiä on liian vähän viulun kielet ovat liian löysät. Jos taas stressiä on liikaa viulun kielet ovat liian kireät. Viulu soi kauniisti kun stressiä on sopivassa suhteessa Marjamäki kuvailee.

 

J:                     No Mira täs on kyl hyvii kysymyksii täs artikkelissa. Mä haluunkin kysyy sulta, että Mira millaiset sun viulun kielet ovat tänään?

 

M:                    Joo viulun kielet tänään. Mitähän tohon vastais. Nyt kun me podcastellään. Kello on vähän yli kahdeksan aamulla, joten mä en oo ehkä ehtiny niit sillai saada kiristymään. Katotaan mitä päivä tuo tullessaan. Mut heti aamusta mä heräsin tosi aikaisin. En tiedä syytä tälle ja mul on ollu semmoinen hidas aamu. Mä oon saanu mennä ulos koiran kanssa. Ulkoilla jo heti aamusta. Jotenkin keho herää aineenvaihdunta herää. Sit mä oon tullu kotiin ja mä join tossa ihan rauhassa kupilliset kahvia. Joten mä sanoisin, et tällä hetkellä ne on just sillai niin viritettynä kun vaan hyvä aamu voi sen tehdä. No mut hei Jutta millaiset ne sun kielet viulussa on tänään?

 

J:                     Toi on tosi hyvä metafora kyllä. Siis mä tiedän aina, että mul on stressii siitä, et mä herään siihen et mul on päänsärky ja mä herään ihan liian aikaisin. Tänään on ollu semmoinen aamu, et mul pitäis aina perjantaina olla se vapaapäivä ja tänään ei ole. Mul on nyt yks työhön liittyvä palaveri ja se ilmeisesti stressaa. En keksi mitään muuta syytä siihen sit, että mä vaan jännitän jotenkin sisäisesti sitä. Niin silloin on viulun kieli kireellä.

 

Lukijaääni: Jos huomaat, että olet jatkuvasti kireä ja jännittynyt pohdi millaiset mielenterveyden tarpeesi tänään ovat. Mitä voisit mielesi eteen tehdä. Voisitko ottaa aikaa itsellesi esimerkiksi tee tai lukuhetken vai kaipaako kehosi liikettä tai mielii kuulumisten vaihtoa ystävän kanssa. On yleinen harhaluulo, että palautuminen on vain sitä kun makoilee koko illan suoratoistopalveluiden kanssa sohvalla. Se ei välttämättä palauta tarpeeksi. Esimerkiksi käsityöt, ulkoilu, ystävien tapaaminen tai jokin täysin erilainen tekeminen voivat edesauttaa palautumista enemmän.

 

J:                     Mira millaiset sun mielenterveyden tarpeesi ovat tänään. Mitäs voisit tehdä mielesi eteen?

 

M:                    Mun täytyy varmaan pitää tää sen taso päällä. Jos mä saisin koko päivän tosiaan niinku päätettyä, et tänään on hyvä päivä. Tänään lähtee niin mun tarpeet on ainakin sen mitä mä tiedän niin mun on pakko päästä ulos, koska mä kuulin, että huomenna sataa rankasti ja suunnitelmat meni uusiksi. Niin täytyy tänään päästä ulkoilemaan ja ottaa semmoista raikasta ihanaa happea ja nyt on perjantai. Mul ei ole valitettavasti kun yks kokous tässä. Sitten mä olen vapaa joten sen jälkeen kun mä oon vapaa niin mä lähden ulos ja ne on mun ehkä ne tarpeet tänään.

 

J:                     No mutta hyvä toi kuulostaa hyvältä. Mut voisik sä sen lisäksi esimerkiks ottaa jonkun pienen tee tai lukuhetken tai kaipaisik sä kehoos jotain liikettä tai miten sun mieli jaksais, jos sä vähän vaihtaisit kuulumisia ystävien kanssa.

 

M:                    Loistavia ideoita kaikki. Jos mä valitsen noi kaikki.

 

J:                     Mulle noi on kans tosi hyvii kaikki. Mähän juon pelkkää teetä. Mä en juo kahvii ollenkaan. Kahvi ei tee mun hermostolle yhtään hyvää ja sitten toi lukuhetki niin mä tykkään tosi paljon kuunnella äänikirjoja. Mä oon ihan suurkuluttaja. Ja oikeesti siis keho tarvii joka päivä liikuntaa. Eilen mä en liikkunu kun sato koko päivän. Mut tänään mä kyllä lähden taas tonne kävelemään, vaikka sataiskin. Sit pannaan vaan sateenvarjo peliin ja sitten kyllä mä tänä viikonloppuna pääsen vaihtamaan kuulumisia ystävienkin kanssa, et täst tulee hyvä viikonloppu.

 

M:                    Ihana kuulla, palataan hetkeks vielä näihin. Kun aikaisemmin puhuit tosta sun työstä ja, että sulla on siinä kokousta tulossa ja niin minullakin.

 

Lukijaääni: Miten kertoa kuormituksesta töissä. Työkuormituksen ja työstressin puheeksi ottaminen esihenkilön kanssa voi tuntua vaikealta. Hyvä keskustelun aloitus voi olla esimerkiksi lause. Olen huolissani omasta jaksamisestani ja haluaisin jutella. Tällöin on myös hyvä pohtia yhdessä voisiko työkuormaa säädellä ja työtä rytmittää sekä priorisoida työtehtäviä. On hyvä muistaa, että kuunteleminen on usein tärkeintä. Ei aina itse ratkaisu Marjamäki muistuttaa.

 

M:                    Mul on sellainen tunne tällä hetkellä, et mul on töitä paljon ja sit mul on myös vapaaehtoishommia paljon. Mutta jotenkin mä koen tällä hetkellä, et ne on tasapainossa. En mä tiedä johtuuko se siitä, että nyt kun me tätä podcasteillaan niin on kesäkuu ja mä tiedostan, et mul on pitkä loma edessä. Jotenkin mä ehkä koen myös, et mun keho antautuu pian sille lomamoodille. Ja siks mä koen jotenkin, et hei, vaikka mä nyt vähän pusken tässä ja teen aika paljon hommii niin mä koen silti, et tää on aika hyvässä tasapainossa tällä hetkellä. Et ei oo sellaista tarvetta tuntea mitään kovaa painetta tai ikäviä suorittamisen tunteita. Mä tiedän mitä ne on ja mä oon kokenu niitä elämässä paljon. Ja mä myöskin osaan sitten aistia sen milloin mun mieli ja keho varoittaa mua. Antaa niitä varoitusmerkkejä, että tulee semmoisia hetkiä, että mikään ei oikein tunnukaan miltään. Tai jopa voi lamaantua hetkellisesti, että pysähtyy ihan niille sijoilleen ja ei oikein tiedä missä olla ja miten mennä eteenpäin. Mut tällä hetkellä ei ole tällaisia tuntemuksia. Mulla on oikeesti tosi hyvä meno päällä tällä hetkellä.

J                      Ihana kuulla ja Näteryllä on nyt asiat hyvin kun on näin valpasta ja valveutunutta porukkaa, että tiedetään missä mennään. Munkin työnantaja on kyllä siis tosiaan onnentyttö, kun mä oon aina siis valmis hellittämään jos stressi alkaa jäytään, et mä kyl kerron aina sitten heti, että nyt ei toimi ja ei oikeastaan hirveen usein edes käy kun mä osaan jo säädellä aika hyvin mun stressitiloja ja huomaan, että milloin mennään väärään suuntaan ja sitten otetaan toinen suunta.

 

M:                    Onks sulla sellainen työ, et sä voit säädellä sitä työaikaa myöskin sen mukaan miten sä jaksat?

 

J:                     Ehkä jossain määrin pystyn säätelemään joo.

 

M:                    Joo koska mulla se on tosi hyvä huomata, että kun mä oon tehny vaikka pari päivää ihan putkeen kovasti hommia niin sit mä voin myöskin vähän sillai vilkaista kalenteria ja olla laittamatta siihen mitään kokousta tai merkintää. Et sit mä vaan ilmoitan, että nyt on kalenteri sitä mieltä, että ei yhtäkään merkintää tähän. Niin voi olla pari päivää sitten myöskin tekemättä mitään. Niin mä jotenkin tälleen tasapainotan sitä mun viikkoarkea.

 

J:                     Toi on tosi hyvä. Mullakaan ei oo ihan täys viikko tossa työssä niin se on kans hyvä ja sit mulla on toisenlaisia töitä jotka antaa siihen tasapainoa ja vastapainoa sille mun nykyiselle päätyölleni. Oon kiitollinen, et mul on tämmöinen tasapainoinen tilanne.

 

M:                    Sama juttu näist voi olla kiitollinen kun tietää molemmat varmasti on tunetnu toisenlaisiakin aikoja. Sitten näistä osaa nauttia. En mäkään kun mä oon täysin työkyvyttömyyseläkkeellä näkövammani takia niin edes pysty tämmöiseen kokopäivähommiin enää tänä päivänä. Ja senkin ymmärtäminen ja hyväksyminen on jotenkin tuonu mulle sit sellaista vahvuutta tähän elämään, että mä teen just sen verran kun mä kykenen.

 

Lukijaääni: Fakta mielenterveyteen voi vaikuttaa arkisilla valinnoilla. Yksi uni ja lepo. Maltatko levätä. Vaikuttaako sosiaalinen media yöuniisi. Kaksi ravinto ja ruokailu. Mitä söit päivän aikana. Muistatko syödä säännöllisesti. Kolme ihmissuhteet ja tunteet. Millaisia tunteita olet tunteita olet tuntenut tänään. Neljä liikkuminen. Miten liikut päivän aikana. Mitä kehosi tarvitsee. Viisi vapaa-aika ja luovuus. Miten rentoudut. Mistä nautit vapaa-ajalla. Kuusi arjen rytmi työ, koulu, oma-aika, harrastukset, kotityöt. Seitsemän arvot. Mitä arvostat ja pidät tärkeänä toimitko arvojesi mukaan. Millaisia hyvää mieltä tuovia valintoja teet päivän aikana.

 

J:                     Tähän lopuksi Mira voisin kysyä sulta noi samat kysymykset. Maltatko levätä ja nukkua?

 

M:                    En, se on. Mä oon nyt tossa koko tän pätkän verran kun olen kehunu miten hyvin menee. Mutta joo välillä sit tulee niitä hetkiä, kun mä en millään malta nukkua tai levätä. Kun must tuntuu, että mä jaksan jotenkin enemmän ja mä jotenkin otan sen ehkä sieltä unesta sitten pois ja välillä mä koen, et mun tää tekeminen on niin ihanaa ja antoisaa, että toi uni ja lepo jotenkin ihan yliarvostettua. Mutta sitten kun mä näin ajattelen niin mä kyl huomaan kompastuvani ihan kuule omaan nilkkaan sit että. Ja sitten täyty ottaa melatoniinit käyttöön ja sen avulla myöskin tyhjentää se pää. Sen pään tyhjentäminen ei oo mulle helppoa, koska siellä on ehkä vähän vilkkaat rattaat, jos oot huomannu Jutta niin mulla pyörii ja pyörii ja joskus se on mulle sitä parasta juttua mitä voi olla elämässä, että mulla on pyörivät rattaat mitkä tuo mulle luovuuden hetkiä ja piru vie, et ne luovuuden hetket sattuu aika usein sinne iltaan ja just siihen hetkeen kun pitäis nukkua tai toinen vaihtoehto mitä mulle usein tapahtuu niin mä herään jostain syystä kolmen ja viiden välillä yöllä ja rupeen hirveen luovaksi ja. Se on tosi vaikeeta kun on ihan itelleen vihanen sille, et Mira hei, et nyt et voi asioille tähän aikaan mitään. Sä et voi kellekään soittaa tai rupee laittaan sähköposteja, että voisinks mä niinku tyrkkää nää nyt johonkin mielen lipastonlaatikkoon ja pistää vähän lukkoon ja tai joku ajastin. Avataan kello seitsemän. Et kyl tää mieli on vähän sellainen, et kun se on mulla vähän semmoinen vilkas niin se on usein unesta pois.

 

J:                     Entäs toi ravinto ja ruokailu mitä ajot syödä tämän päivän aikana?

 

M:                    Mulla toi ruokailu on ollut aika sellainen ongelma, että mulla on syömishäiriö ollu lapsesta asti. Eli mä ahmin ja syön paljon ja arvostan hyvää ruokaa. No kuka ei arvostaisi. Mut toisilla on ilmeisesti sellainen taito, et ne osaa rajata sitä syömistä minä en. Et niin paljon kun on hyvää ruokaa niin niin paljon mä sitä syön. Joten tää on mulle tärkee juttu nytten ja elämänhallinnan kannalta olen myöskin panostanut tähän nyt viimeiset varmaan pari vuotta kohta, on menny ja käytän tässä yhdessä työterveyshuolto ja lääkehoito ja haluan muuttaa tätä mun elämäntapaa sillai, et mä pystyn hallitsemaan sitä. Joten ruokailu on tärkeetä. Mä oon ruvennu panostaan siihen, et se ruoka on terveellistä. Se on monipuolista ja ennen kaikkea mä syön säännöllisesti. Pitää olla aamupala ja sitten mulla toi puhelin herättää, et syö Mira aamupala. Se on ihan pakko olla siinä. Muuten se voi unohtua. Ja sitten lounas ja sitten myöskin niin kun vähän välipalat ja ihan päivällinen ja sit vielä ihan pieni joku iltapala. Niin tämmöisellä rytmillä kun menen eli ihan tämmöisten ravintotottumusten kanssa saa kyllä taistella. Mut mä aion tänään syödä. On avustajan kanssa yhdessä tehty jauhelihamureke sitten keitettyjä perunoita ja porkkanaraastetta odottaa tuolla jääkaapissa. Aion syödä tämmöisen lounaan ennen kun lähden sitten liikkumaan.

 

J:                     Millaisia tunteita on sinulla on sinulla ollut tänään?

 

M:                    Hyviä tunteita toistaiseksi. Kellohan ei ole vielä hirveän paljon, joten en ole ehtinyt tunteiden sekavaan melskaan. Mutta tänään on ollut tunteita. Heti herätessä aikaisin aamulla ihmettelin, että mikä tunne tää on kun ei väsytä ja sitten tämä rauhallinen hidas hetki sen kahvikupin kanssa antoi mulle tunteen, että tästä tulee hyvä päivä. Ja sun kans on Jutta ihana puhua.

 

J:                     Kerropa vielä, että mitä sä arvostat ja pidät tärkeänä?

 

M:                    Heti tulee paljon mieleen vaihtoehtoja. Mutta oisko sellainen yhteys ja yhteisöllisyys. Et mulla on muihin ihmisiin, eläimiin, luontoon ja itseeni. Ja sit se, et mä tiedän et mä en oo yksin. Mul on yhteisö erilaisia yhteisöjä ja se yhteisöllisyys jossa mä pystyn antamaan oman panokseni siihen niin myös muutkin mun ympärillä voivat hyvin. Tää on mulle tärkeetä ja tohon tulee mieleen myös lisätä ilo. Mä jotenkin halua asioita tänä päivänä kokea ilon kautta. Ihan vaan sen takii, et must tuntuu, et kaikki muuten tieät sä syö mun aivoja ja kuormaa ihan liikaa, jos mennään niinku toiseen suuntaan. Niin mä mieluummin jotenkin haluan levittää iloa ympärilleni ja mä oon ajatellu aina, et jos mä jollekin voin hymyillä näki se sitten sitä mun hymyä tai ei. Mutta mä toivon, et se äänessä kuuluu jos mä hymyilen ihmisille. Niin ehkä se saa myöskin sitä iloa tarttumaan toisiin.

 

J:                     Meinasin kysyä, että toimitko arvojesi mukaan. Mutta kuulin jo vastauksen, että kyllä toimit. Mutta sitten vielä, että millaisia hyvää mieltä tuovia valintoja sä teet päivän aikana?

 

M:                    Voisko toi nyt liittyä sit näihin uneen ja ravintoon ja vaalimalla sitä mielenterveyttä niin ja muistamalla, että joka päivä voi olla uusi päivä ja joka päivä voi aloittaa uudestaan, jos nyt asiat unohtuu välillä niin ei se haittaa. Aina voi aloittaa alussa ja uudestaan ja kyllä nää on nää tosiaan ruokailu, uni, liikkuminen, koiran kanssa kävely tuolla luonnossa, ystävät ja perhe. Nää on niitä asioita. Hei meillä alkaa Jutta aika loppua. Mut mul tulee mieleen ensinnäkin kiittää sua, että sä vietit tän ihanan ajan mun ja kuulijoiden kanssa yhdessä. Ja ihan tähän loppuun. Oisko sulla Jutta jotain. Haluaisit sä meiän kuulijoille sanoa tai kertoa tai jakaa joku ajatus?

 

J:                     Kiitos Mira tää on ollu tosi kivaa tehdä sun kaa tätä podcastia ja mä itte siis käytän stressaavissa tilanteissa ihan sitä yksinkertaista lääkettä mikä auttaa hermostoa eli ravistelua. Vitsi se auttaa oikeesti, kun sä niinku ravistelet koko kehon läpi ja siis sä nollaat siinä sen mitä on just tapahtunu. Se on todella mulle se ihan pääkeino nykyään välttää stressiä. Mä ravistelen.

 

M:                    Toi on vähän niinku varastettu eläinkunnalta. Eläimet varsinkin koirat niin niillä kun on vähän sellainen stressaava tai hämmentävä hetki niin mä oon huomannu, et ne ravistelee. Ja samalla kun ne ravistelee niin ne jotenkin antaa sitä signaalia lajitovereilleen ja miks ei ihmisillekin, että hei haluan rentouttaa itseni ja sillä viestillä myöskin antaa toiselle siinä vieressä, että hei rentoudu säkin. Ollaan kaikki rentoja ja hyvinvoivia.

 

J:                     Just näin.

 

M:                    Kiitos sulle Jutta ja hei kiitos teille kuulijoille kun vietitte kanssamme tämän ajan ja jos tulee mieleen antaa jotain palautetta tai kommenttia, niin saa laittaa vaikka sähköpostilla mira.nieminen@natery.fi. Kiitos ja muistakaa vaalia mielenterveyttänne.

 

J:                     Hei, hei.

 

M:                    Hei, hei.

 

Oletko kiinnostunut Minun näköinen elämä toiminnan valtakunnallisesta ja maksuttomasta näkövammaisille suunnatusta puhelinringistä. Lisätietoa saat numerosta 050 405 9057.