Tekstivastine: Minun näköinen elämä -podcast, jakso 3. Teknologia hyvinvoinnin tukena

Kuuntele jakso Youtubesta

Kuuntele jakso Spotifysta

 

Tessa

Antti

Lukijaääni

A:                     Minun näköinen elämä podcasti ja meillä on täällä Tessan kanssa semmoinen aihe kun teknologia hyvinvoinnin tukena.

T:                     Tämän jakson keskustelut pohjautuu siis Airut lehdessä julkaistuun artikkeliin numero 2/25 Teknologia hyvinvoinnin tukena jonka on kirjoittanut Elina Takala. Tän jakson ikään kun semmoisena ekstraosana on tulossa jakso missä puhutaan teknologiasta diabeteksen tukena.

A:                     Kyllä ketäs meitä täällä on eli kerropas Tessa ittestäs hiukan kuka sä olet?

T:                     Mä olen tosiaan Tessa Koponen 27 vuotta. Opiskelen humanistisessa ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogiksi. Pitäis valmistuu tänä jouluna ja nyt sitten kun tästä teknologiasta ja muusta puhutaan, niin tykkään paljon liikkua. Liikun paljon luonnossa ja kuntosalilla ja olen entinen näkövammaisjudoka. Mutta tänä päivänä liikun vain omaksi ilokseni. Olen tosiaan sokea. En näe enää tänä päivänä mitään muuta kun vähän valoa ja sitäkään en mitenkään hyvin, et ennemminkin vaan häikäisee jos jotakin. Alun perin olen Kuopiosta, mutta tänä päivänä sitten asustelen tuolla Vantaalla. Mutta Antti kukas sinä olet. Kerro minulle vähän ittestäs?

A:                     Sulla oli ihan hyvät numerot tuos sun iässä. Mullakin on ihan samat numerot. Pikkuisen eri järjestyksessä eli olen 72 vuotta vanha eläkeläinen joka oon kuitenkin innostunut liikkuja ja teknologian käyttäjä. En oo ihan samassa tilanteessa kun sinä. Mul on semmoinen, et tarkka näkö on poissa eli mä näen hahmoja tai sillä lailla eli mun lähtökohta on se. Mä pystyn luupilla lukemaan näitä, et mä en käytä muita apuvälineitä laitteiden käyttöön kun luuppi. Heinolasta kotoisin ja nimi oli Antti Penttilä.

 

Lukijaääni:                      Hyvinvointiteknologia on tänä päivänä suosittua. Sen avulla voi saada lisää motivaatiota ja iloa sekä treenaamiseen että arkiaktiivisuuteen. Esimerkiksi älykelloa voi käyttää oman hyvinvoinnin seuraamiseen ja lihasvoimaharjoittelun tukena. Markkinoilla on nykyään hyvinvointiteknologiaa kuten esimerkiksi erilaisia älykelloja ja aktiivisuusrannekkeita joita suurin osa ihmisistä voi käyttää näkörajoitteista huolimatta. Näkövammaisten liiton saavutettavuusasiantuntija Terhi Mannisen mukaan käyttöönotto riippuu paitsi käyttäjän teknisistä taidoista. Myös siitä mitä hän vaatii laitteelta tai tuotteelta. Monet älypuhelinta käyttävät näkövammaiset suosivat Apple iPhone puhelinta, koska siihen on sisäänrakennettuna Voiceover ruudunlukuohjelma. Ruudunlukuohjelman avulla näkövammainen voi käyttää erilaisia mobiilisovelluksia, jos ne on tehty toimiviksi myös ruudunlukuohjelmilla. Tässä on vielä tehtävää eri palveluntarjoajille, jotta heidän sovelluksensa olisivat saavutettavia ja käytettäviä kaikille Manninen kertoo.

A:                     No niin hyvä. Mitkäs sun parhaat teknologiamieltymykset tai käyttöasteet on. Sanopas mitä sulle tulee ensimmäiseks mieleen?

T:                     Ehkä vaikee sanoo järjestystä, koska kaikkihan nämä ikään kuin keskustelee ainakin minun arjessa yhdessä niin on puhelin ja sitten älykello elikkä käytän iPhonea ja Apple Watchia yhdessä kaksikkona erilaisissa tilanteissani liikkuessa kuin sitten silloinkin jos tarvitsee sitten apua vaikka jossakin kohtaa lenkkiä, jotta se liikuntasuoritus sitten voi jatkua.

A:                     Mä olen kans kellon käyttäjä. Katselin tuossa, että mä olen käyttänyt sitä kaheksan vuotta. Mutta mun kelloni on Samsung Helphi seven eli Samsungiin tukeva kello jossa on aika paljon varmaan samoja ominaisuuksia kun sun kellossa. Mutta tuota hiukan eri järjestelmä kuitenkin.

 

Lukijaääni:      Yksi näkövammaisille saavutettavimmista hyvinvointilaitteista on Apple Watch älyrannekello. Se toimii Voiceover ruudunlukijalla minkä lisäksi siinä on Siri ääniohjaus. Kello antaa myös haptista palautetta eli niin sanottuja värinähälytyksiä. Kelloon liittyy mobiilisovellus jonka kautta voi tutkia sen mittaamia arvoja ja muokata näkymään sopivaksi. Sovellus kerää tietoa muun muassa unesta, sykkeestä, hengitystiheydestä, askelmäärästä. Seisomiseen käytetystä ajasta ja sykealueiden vaihteluista. Muita saavutettavia älykelloja ovat esimerkiksi Samsung Galaxy Watch joka tukee Talkpack ruudunlukijaa ja tarjoaa kontrastin ja suurennuksen säätömahdollisuuksia sekä Google Assistantin ääniohjauksen.

 

A:                     Mitäs sun kello näyttää sulle?

 

T:                     Mun älykello näyttää mulle aika semmoisia perusasioita, et mä seuraan sillä tota mun kalorimäärää mitä mä kulutan. Ja sitten mä seuraan askeleita kuinka paljon mä kävelen ja sitten mä seuraan noita fyysisen ponnistelun arvoja, että kuinka palon energiaa mikäkin aktiviteetti sitten kuluttaa ja sit mä seuraan. Seuraanko mä vielä muuta. No joskus unta. Mun ongelma vaan tahtoo olla, että mä en oikein tahdo pystyy nukkumaan sen kellon kanssa. Se jotenkin painaa öisin. Mutta kyl mä sit välillä yritän saada niit uniarvojakin seurattua. Kun olis vähän kiva tietää, että minkälaisia unenvaiheita sitten yön aikana on ja kuinka kauan ne on kestäny, että tukeeko sitten palautumista vai eikö tue.

 

A:                     No mullahan niin kun sanoin jo tuossa, et Samsung Watch ja tuota se on niin, että siellä on sitä unta ja liikettä, askelta ja siinä on hyvänä puolena on. Mä oon kokenut tässä mun kellossa sen, että kun mä lähden kävelemään, niin se lähtee automaattisesti jopa piirtämään mun reittiä ja sitten kun mä lähden soutamaan, niin se kertoo mulle soutamisen systeemin, laskee sykkeet ja niin edelleen. Ja kun mä lähden mahdollisesti pyöräilemään, niin se lähtee mukaan. Eli mä yritän sanoa, et sitä ei tarvi tavallaan käynnistää monessakaan tilanteessa. Se on semmoinen, et se tekee sen automaattisesti nää asiat ja tuota.

 

T:                     Siis se tietää mikä laji on kyseessä?

 

A:                     Joo kyllä mä opetin sen kyllä, kun mä tuolla ulkomailla käytin mopoa siis olen mopon kyydissä paljon, niin se luuli mua pyöräileväksi. Ne mä poistin ja se oppi sitten vähitellen, et se ei ookaan pyöräilyä vaan se oli jotain muuta eli siihen mä oon äärimmäisen tyytyväinen kanssa, ettei sitä tarvi aina käynnistää joka tilanteessa. Ja niin kun sanottu mä oon sen kaheksan vuotta sitä käyttäny ja oon laskeskellu, että kyllä niitä joka päivälle semmoinen 10000 askelta on tullu ja se on aikamoinen saavutettu tämmöiseltä vanhemmalta ukkomieheltä.

 

T:                     No on se kyllä, koska itte kun ton opaskoiran kanssa kulkee. En tajunnutkaan sanoo tuolla esittelyssä, että tosiaan opaskoiran kans kuljen. Niin mulla tulee vaan ehkä semmoinen seittemän kaheksantuhatta päivässä. Vaikka mikin kyllä niin kun lenkkeillään silleen niin kun yrittämättä oikeastaan yhtään mitään mutta.

 

A:                     Tohon älykelloon ja sovelluksiin liittyen niin mä haluaisin kertoa tämmöisen tavallaan turvajutun minkä mä olen tässä. No en mä nyt sitä oo kehittäny. Mut mä olen ottanu sen käyttöön. Mul on tällä hetkelläkin neljä ihmistä tietää mun sijainnin aina muutaman metrin tarkkuudella ja. Tässä oli yks tämmöinen tilanne, että mä aikoinaan kun. Siitä on jo muutamia vuosia. Mut mä lähdin pyöräilemään semmoista vähän pidempää sadan kilometrin pyörälenkkiä ja kuinka ollakaan niin siinä jo 30 kilometrin jälkeen löysin sitten itseni ojasta hyvinkin syvältä semmoisesta metsäautotien ojasta ja mä en tiedä olinko tajuttomana. Mutta sieltä mä sitten kuitenkin kömmin ylös. Ja nyt jos ajatellaan sitä tilannetta tarkemmin niin ystävillä oli koko ajan tieto siitä mistä minut löytää eli vähän isompi kolhu päässä niin mä olisin ollu siellä ojanpohjalla ja ilman tuota sijainnin jakamista niin mulle ois voinu käydä jopa köpelösti. Eli se on ollu mulla semmoinen turvaväline. Mua ei hävetä se, että ihmiset tietää missä mä olen ja sen kautta ehkä tietää myöskin että mitä mä teen. Mut toinen semmoinen minkä mä haluaisin kertoa tosta GPS:n käytöstä on se, et kun mä lähden pidemmälle soutumatkalle niin mähän en näe maisemaa. Mä en pysty erottamaan mis on lahdenpohjukka ja mis on, mikä saari jatkuu ja mis on mannerta. Mutta kun mä saan GPS-sijainnin karttasovellukseen niin mä näen koko ajan missä mä olen. Ja kun mä tiedän ehkä tavoitteen mihinkä mä oon menossa niin mä pystyn sen kautta soutamaan kymmeniä kilometrejäkin, olen sen tehnyt ja se on. Ilman sitä teknologiaa niin täysin mahdoton suoritus näkövammaiselle.

 

T:                     Vau toi on kyllä jotenkin niin kun tosi hienoa, että sä voit seurata itse itseäsi kartalta. Toi toki onnistuu heikkonäköiseltä tolleen kätevästi. Mut sitten tota tuli ehkä tosta sun tarinasta mieleen yksi semmoinen sovellus mikä ei välttämättä suoranaisesti liity älykelloon mutta GPS-paikannukseen kylläkin. Mä käytän semmoista sovellusta kun BlindSquare jonka tarkoituksena ja tehtävänä on siis kertoa missä minä olen. Eli kun se on mulla päällä niin se seuraa koko ajan missä mä menen ja mä voin sieltä kuulla ruudunlukijan lukemana mun sijainnin missä mä olen eli jos mä haluan tietää vaikka, että millä kadulla mä olen ravistamalla puhelinta, se kertoo mulle mun osoitteen ja mun sijainnin. Mä voin myöskin sitten vaikka merkata sinne semmoisia omia maamerkkejä eli mä voin vaikka kulkea sitten reittejä niin, että mä menen semmoiselta maamerkiltä toiselle. Ja näin mä tiedän koko ajan itse missä mä olen ja mä voin myöskin katsoa sieltä sovelluksesta. Ottaa vaikka jonkun minkä tahansa paikan seurantaan vaikka viiden kilsan päässä. Ja sitten kun mä lähestyn sitä paikkaa niin se kertoo mulle kun mä olen sitten kohteessa. Eli minäkin pystyn hieman omalla tavallani toteuttamaan tätä tämmöistä pitkän matkan kulkemista, vaikka mä en näekään karttaa. Mutta mulle tulee sitten kartta korviin ja se on tosi kätevä apu sitten tuolla kulkiessa, kun se kertoo kellotaulun suuntaisesti esimerkiksi, että missä suunnassa vaikka sitten haluamani joku kohde tai muu reittipiste on.

 

A:                     Toi on mulla varmaan tulevaisuutta ja aion varmasti jonain päivänä ottaa ton käyttöön. Mä olen tommosta ohjelmaa kaivannu. Mut hei meil oli tossa kun me juteltiin muutama hetki sitten niin myöskin kokemusta teknologiasta niin videoiden osalta. Eli näkövammaisina me ollaan molemmat toimittu niin, että me ollaan jaettu videokuva. Mikäs se sun tilanne oli?

 

T:                     Mä olin just saanut opaskoiran ja me oltiin lenkillä ja sitten mun piti löytää yks tietty alikulkutunneli ja siinä oli sitten vähän sattunu kaiken näköistä ja mä olin vähän kertakaikkisen niinku kujalla, että mihinkähän mun pitäis mennä ja se koirakaan ei vielä siinä kohtaa ihan toiminu niin kun sen ois pitäny. Niin sitten mä soitin videopuhelun näkevälle ihmiselle ja sitten mä pyörin siellä vähän aikaa ympyrää ja kysyin, että kuule että mun pitäis löytää tämmöinen alikulkutunneli, että missä se täällä oikein sijaitseekaan. Niin näkevällä meni ehkä viis sekuntia. Niin sit se kerto mulle, että no lähepäs tosta kuule noin kello yhteen oikealle viistoon, että sieltä löytyy. Niin tällä mä ehkä haluan tavallaan itte kertoo sitä, että joskus se, että joku liikuntasuoritus tai muu voi jatkua. Niin se saattaa tarvita myöskin tämmöisen teknologian vaihtoehdon kuin videopuhelu. Ja joskus niitä apusilmiä voi käyttää myöskin tarvittaessa tälleen etänä.

 

A:                     Aivan mullahan oli periaattees vähän samanlainen tilanne. Mä tuossa muutamia vuosia sitten olin vielä pyöräilemässä ja mun ongelmana oli se, että mä en pääse ylittämään tietä. Semmoista tietä joka on vähänkin vilkasliikenteisempi. Niin minä lähetin kanssa videopuhelun ystävättärelle. Siinä vaiheessa vielä ystävätär nykyään vaimoni joka sitten ihan Thaimaasta niin kertoi minulle, että tuolta ei tule autoja ja sitten käänsin toiseen suuntaan. Ei tule autoja ja näin pääsin jatkamaan matkaa. Kyl mä sanoisin sitten teknologiasta kun puhutaan niin kyllä ChatGPT on se näkövammaisen väline ainakin minulla. Kyllä se niin tukee mun arkea tänä päivänä. Mä oon sitä pari vuotta käyttäny ja täytyy sanoa, että ilman sitä on hyvin vaikea ees kuvitella enää elävänsä. Mites sulla oot sä ChatGPT:n kannattajia tai käytätkö?

 

T:                     Kyllä mä käytän ChatGPT:tä oon tehny sillä esimerkiks sitten ittelleni, kun oli kaapissa vähän sekalainen kasa tavaraa, niin muistan urheilija-aikanani niin tota se teki mulle esimerkiksi ruokavalioita. Totta kai mä itsekin tiedän ravinnosta jonkun verran urheilijana. Mutta oli se nyt ihan kiva, kun ei tarvinnu itte suunnitella. Niin lätkäs sille vaan aineet ja sanoo, että teepäs mulle tästä viikon ruokasuunnitelma niin sehän teki. Eikä se ees ollu mitenkään huono.

 

A:                     Juuri niin. Täytyy sanoo mä asustelen tässä kesää täällä mökillä ja mulla on ollu vuosikymmenen tiettyjä projekteja suorittamatta. Mutta kun mä ilmoitin ChatGPT:lle, että tuossa on välineet ja nuo pitäis saada tuonne. Niin sain saunan sähköistettyä. Mut pitää muistaa, et ne oli 12 voltti järjestelmä, ettei kuitenkaan ihan kunnon sähköjä mutta tommoset. Niin hänen kanssaan tää. Pitäiskö sanoa hänen kanssaan, mutta taskumatiks kutsun tätä mun ChatGPT:tä niin sen kanssa tehtiin sitten yhdessä ja rakennettiin alusta lähtien koko systeemi kuntoon. Että kyllä se on teknologia joka on tällä hetkellä minun näkövammaisen tukena kyllä voimallisesti.

 

T:                     Kun tässä nyt ollaan keskusteltu ja puhuttu ja kerrottu tarinoita niin mulle tuli vähän semmoinen yks ehkä pointti mieleen mikä on semmoinen tärkeä ja ehkä haluaisin tuoda esiin eli älykellohan on tosi hyvä väline just kaikkeen tuohon mistä ollaan tässä jo aiemmin puhuttu eli siihen oman hyvinvoinnin seuraamiseen ja muuhun. Mutta siitä me ei ollakaan sitten vielä puhuttu, että miten se kaikki data mitä se kerää se kello sinusta. Niin miten sitä pystyy tulkitsemaan ja miten sitä pystyy sitten itse katselemaan. Niin ittellä menee niin, että tosiaan mun kello on koko ajan yhdistettynä mun puhelimeen ja se sama data minkä se kerää sinne kelloon niin se menee puhelimeen. Itsellä on ainakin tapana sitten katsella sitä kerättyä terveysdataa puhelimen välityksellä. Se on mukavampaa siis tarkoitan fyysisesti mukavampaa käyttää himpun verran isompaa näyttöä ja niin et on enemmän tilaa vaikka tehdä muita ruudunlukijan eleitä. Niin sieltä mä sitten aina sopivissa väleissä päivän päätteeksi tai sitten jossain muussa hyvässä välissä niin käyn sitten kattomassa, että kuinka paljon askeleita ja minkälainen sykevälivaihtelu ja muuta. Niin semmoisii tietoja käyn sitten kattelemassa. Toki sitten esimerkiks vaikka juostessa, jos mä satun vaikka oleen tekemässä juoksumattotreeniä niin saatan sitten kattoo sieltä kellosta suoraan, koska se nyt on siinä hetkessä mua lähempänä niin sit saatan kattoo vaikka, että mikä on vaikka syke tietyn minuuttimäärän jälkeen kun on juossu ja sit jos vaikka tuntuu jostain syystä tosi pahalle. Niin sitten voi käyvä itte kattoon, että missäs kauheessa lukemissa se syke huitelee. Mutta ihan vaan tämmöinen ajatus siitä, että kellohan on minulle tämmöinen anturi joka välittää sen datan helpommin luettavassa muodossa jonnekin muualle. Mutta joo mitäs Antilla tulee tästä mieleen?

 

A:                     Mulle tulee mieleen semmoinen tulevaisuuden ajatus ja uskomus siitä, että kun mä oon nyt ton kaheksan vuotta kerännyt tuota kaikkea tietoa niin jonain päivänä mä voin syöttää sen kaiken tiedon tekoälylle ja se pystyy määrittelemään mun terveyttä jopa sitten sen kahdeksan tai 10 vuoden perusteella ja kertomaan suunnan ja löytämään niitä nyansseja joihinka pitäis kiinnittää huomiota. Koska tämähän laskee hyvin tarkkoja arvoja ikään kuin EKG:tä ja niin edelleen. Eli nää kaikki tiedot sitten 10 vuoden päästä mä syötän tekoälylle joka määrittelee sitten mun terveyden mahdolliset heikot kohdat. Sitten tulevaisuus on myöskin sitä, että kun mä menen lääkärin luokse tai terveydenhoitajan luokse niin mä pystyn antamaan kaikki tiedot samalla hetkellä ja ChatGPT lyhentää ne ja laittaa ne ymmärrettävään muotoon. Eli se on laskenut näitä anturijuttuja mitä aikoinaan tehtiin sairaalassa. Niin nyt tää kello laskee niitä ja määrittelee, että se on se tulevaisuudenkuva minun mielestäni. Tullen olevani oikeassa. En väitä, että olen oikeassa. Mutta tää teknologinen kehitys näissä niin se ei oo todellakaan tässä vaan se on todellakin sitä, että jatkumo on mieletön. Kun mä olen seurannut sieltä kolmosesta lähtien. Niin miten jokaiseen seuraavaan versioon on tulossa aina uusia ja uusia ominaisuuksia. Niin kun mä sanoin et mulla on Watch 7 versio ja sen mä tiedän jo, että kasiversiossa tässä järjestelmässä on jo taas paljon uusia ominaisuuksia. Siel on iän odotetta ja niin edelleen. Julmaa tietoa, mutta näin se vaan väittää laskevansa siitä datasta.

 

T:                     Mä ootan kun sulla on se kasi niin sitten mä saan nähä, et eläk sä ikuisesti. (Naurahdus).

 

A:                     No teknologia ei ole itseisarvo, elämä on.

 

T:                     Juuri näin oikeasti juuri näin (naurahdus).

 

A:                     Ja se, että me mitataan kovasti mutta me muistetaan myöskin palautua vai mitä, että ei tää oo se että kello pitää saada kovat lukemat vaan kyl se elämän syke on se kaikkein tärkein tässä elämässä.

 

T:                     Kyllä eli ehkä mä antaisin semmoisen neuvon vielä, että vaikka miten siellä kellossa näkyis minkälaisia lukuja ja minkälaisia haasteita ja ties mitä, että pitäis tehä sitä, tätä ja tuota. Niin kyllä mä väitän, että jos ne numerot alkaa yhtään siellä ahdistaan niin ota siitä kellosta pieni breikki. Sää et kuole siihen. Se voi olla ihan rauhas vaikka yhen päivän yöpöydällä latingissa.

 

A:                     Oho kovan heitit.

 

T:                     Mitä, mitä saanko mä sut kiinni, kuule nyt, et ei onnistu.

 

A:                     Ei onnistu ei ihan koko päivää. Mut kyl se muutaman tunnin vois siellä olla levossa.

 

T:                     Hyvä (naurahdus).

 

A:                     No joo tää oli tässä ja mä toivotan kuulijoille ja Tessalle hyvää kesää ja tota.

 

T:                     Minäkin toivotan kuulijoille ja Antille hyvää kesää.

 

A:                     Ja hauskoja hetkiä kellojen ja mobiilin kanssa.

 

T:                     Juuri näin.

 

A:                     Kiitos sulle.

 

T:                     Moi, moi.

 

A:                     Moi, moi.

Oletko kiinnostunut Minun näköinen elämä toiminnan valtakunnallisesta ja maksuttomasta näkövammaisille suunnatusta puhelinringistä. Lisätietoa saa numerosta 050 405 9057.