LIIKUNTA

Henkilö kävelee lumisessa maastossa. Kengänpohjaan on tarttunut lunta.

Tasapaino mahdollistaa turvallisen liikkumisen

Tasapaino on kykyä ylläpitää asento ja muuttaa asentoa hallitusti. Tasapainon hallintaa tarvitaan istuessa, seistessä ja liikkuessa. Hyvä tasapaino mahdollistaa turvallisen liikkumisen ja sujuvan toimimisen arjessa.

Teksti: Maria Tyhtilä
Julkaistu 29.11.2023

Tasapainon hallinta on monitahoinen järjestelmä. Tasapainon hallinnassa tarvitaan eri aistijärjestelmien toimintaa, kuten näköaistia, sisäkorvan tasapainoelinjärjestelmää sekä tuntoaistinjärjestelmää, johon kuuluvat nivelten, lihasten, jänteiden ja ihon asentoa ja liikettä aistivat solut. Lisäksi tasapainon hallinnassa tarvitaan keskushermoston tietojen käsittelyä ja toiminnan suunnittelua. Liikkeiden tuottamiseen tarvitaan lihasten ja hermoston yhteistyötä.

Tasapainon hallintaan vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten ihmisen vireystila, ravitsemustila, lihasvoima, kaatumisen pelko, lääkkeet ja alkoholin käyttö. Lisäksi ympäristöllä, valaistuksella ja jalkineilla on merkitystä tasapainon säilyttämisessä.

Asentotunnon avulla ihminen tunnistaa oman kehon ja raajojensa asennot ja liikkeet, vaikka näköaisti olisi heikentynyt tai kokonaan poissa. Näkövammaisilla on todettu tutkimuksissa heikentynyttä tasapainoa ja kaatumisista aiheutuvia loukkaantumisia, kuten lonkkamurtumia. Erilaisilla harjoitusohjelmilla on todettu olevan tasapainoa kehittäviä vaikutuksia, mutta lisätutkimuksia tarvitaan siitä, minkälainen harjoittelu olisi kaikkein tehokkainta.

Liikehallinta tarkoittaa kehon asentojen ja liikkeiden hallintaa nopeasti, sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti. Ihminen tarvitsee liikehallintakykyä ja nopeita liikkeitä mm. tasapainon ylläpitämiseen, kun hän horjahtaa äkillisesti, joku tönäisee tai kun hän pyrkii väistämään yllättäen eteen tulevaa estettä. Liikehallinnan yksi osatekijä on reaktiokyky, joka tarkoittaa nopeaa reagointia kuulo-, näkö- tai tuntoaistin kautta välittyvään ärsykkeeseen. Jos näköaistin kautta tulevat ärsykkeet ovat vajavaisia tai puuttuvat kokonaan, voi se vaikuttaa reaktiokykyyn.

Liikkumattomuus heikentää kehon hallintaa

Hyvä kehon hallinta helpottaa päivittäisistä toimista suoriutumista, parantaa liikuntaa harrastavan suorituskykyä ja auttaa epätasaisella, liukkaalla tai jäisellä alustalla liikkumista. Puutteellinen kehon hallinta lisää riskiä kaatumisille sekä rasitusvammoille. Liikehallintaa heikentävät fyysinen passiivisuus, ylipaino ja monet sairaudet.

Monet liikehallintataidot opitaan jo lapsuudessa, mutta monipuolisella liikunnalla liikehallintaa ja tasapainoa voidaan kehittää myös aikuisiässä. Hermosto oppii toimimaan tehokkaasti toistettaessa uutta harjoitusta. Hermostoon syntyy pysyviä uusia yhteyksiä, minkä seurauksena liikesuoritus paranee.

Tasapainon ja liikehallinnan harjoittelusta on hyötyä kaikissa elämänvaiheissa ja koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Harjoittelu kannattaa, vaikka tasapaino ei olisi heikentynyt. Tasapainoharjoituksia voi tehdä eri tavoin, useat eri liikuntalajit parantavat tasapainoa ja tasapainoa voi harjoittaa myös osana arkiaskareita.

Harjoituksia voi tehdä esimerkiksi istuen tai seisten. Harjoituksia tulee tehdä oman taitotason mukaan ja tarvittaessa voi ottaa tukea esimerkiksi tuolin selkänojasta. Tasapainoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Jotta tasapaino kehittyy, on nousujohteisuus ja harjoitusten haastavuuden lisääminen tärkeää.

Tasapainoa ja liikehallintaa kehittäviä liikuntalajeja ovat esimerkiksi:

  • maastokävely ja -hiihto
  • erilaiset kuntojumpat
  • jooga, taiji, pilates
  • maila- ja pallopelit
  • tanssi